Leena Juvonen matkusti Vantaalta vapaaehtoistyöhön Ateenaan. Kristillisessä avustuskeskuksessa tuetaan pakolaisia. – Koen itseni etuoikeutetuksi, kun sain olla mukana auttamassa.

Leena Juvonen on pitkäaikainen KD-aktiivi. Hän työskenteli Kristillisdemokraattisessa eduskuntaryhmässä vuosien ajan ennen eläkkeelle jäämistään.

Mennyt tammikuu oli vantaalaiselle Leena Juvoselle erityinen.

– Koen itseni etuoikeutetuksi, kun sain mahdollisuuden olla Ateenassa vapaaehtoistyössä kristillisessä avustuskeskuksessa, Juvonen sanoo.

Kreikan evankeliset seurakunnat ovat pieniä, ja tarvitsevat muun Euroopan ja Yhdysvaltain kristittyjen apua. Helping Hands -avustuskeskusta tukevat suomalaiset Lähetysyhdistys Kylväjä sekä Suomen evankelisluterilainen Kansanlähetys.

– Oma vuokraemäntäni oli ollut auttamistyössä jo 20 vuotta. Oli mykistävää kuulla hänen kokemuksistaan. Vielä tuo eläkeläisrouva miehensä tukemana jaksaa olla mukana välittämässä kristillistä huolenpitoa moninaisen avun tarpeessa oleville, Juvonen kertoo.

Helping Hands -keskukseen tuli pakolaisia Lähi-idästä, Iranista, Afganistanista ja Etu-Aasiasta. Keskuksessa tarjotaan ruokaa ja siellä voi viettää aikaa keskustellen ja vaikka pelaten shakkia.

– On päivittäin myös kristillistä opetusta niille, jotka haluavat jäädä kuuntelemaan. Ja halukkaita on!

– Ateenassa on arviolta 3 000 uutta kristittyä. Heillä on myös omia seurakuntia, joissa heillä on omankieliset opettajat. Kuulin 20 kastetusta, Leena Juvonen kertoo.

Hänen tehtäviinsä auttamiskeskuksessa kuului keskustelu ihmisten kanssa.

– Kotimaiden nimet oli helppo selvittää, ja lasten lukumäärät löytyivät sormien avulla. Onneksi oli myös englannintaitoisia. Nuoret osaavat englantia, ja 4–5 -vuotiaat lapset ovat oppineet lastenohjelmista.

Juvonen näki, miten vaikeita viralliset asiat ovat monella pakolaisella Kreikassa.

Soisin, että Suomi toteuttaisi suunnitelman ottaa saarilta alaikäisiä nuoria, vaikka omakin lastensuojelumme on vaikeuksissa,

– Aivan kuten meilläkin. Harva saa turvapaikan. Moni tähtää EU-maihin, lähinnä Saksaan. Ilman virallisia papereita olevien määrä on moninkertainen Suomeen verrattuna.

Juvosen mielestä pakolaisvastaisia mielenosoituksia ei ole ollut siihen tapaan kuin muualla Euroopassa. Talouskriisin aikana noussut kansallismielinen ääripuolue on nyttemmin kuihtunut.

– Kreikkalaiset ovat kärsivällisiä.

Saarilla tilanne on toki Ateenaa pahempi.

– Saarilla tilanne on kauhistuttava, kertoi tapaamani kahden lapsen äiti. Saarilta kyllä siirretään ihmisiä mantereelle, mutta paikat ovat kaikkialla täynnä, Juvonen kertoo.

– Jotkut yrittävät siirtyä omatoimisesti EU:n puolelle, josta löydetyt ihmiset palautetaan Kreikkaan. Kymmenenkin kertaa yrittäneitä löytyy. Kuitenkin, jos on rahaa, saa asiansa järjestymään, näin meille kerrottiin.

– Soisin, että Suomi toteuttaisi suunnitelman ottaa saarilta alaikäisiä nuoria, vaikka omakin lastensuojelumme on vaikeuksissa, Leena Juvonen pohtii.

Hänen mielestään Kreikka on nyt toisenlainen maa, kuin talouskriisin kourissa 10 vuotta sitten.

– Talous kasvaa, osittain varmaan sen uuden yhteistyön ansiosta, jota nyt tehdään Kyproksen ja Israelin kanssa esimerkiksi energia-asioissa.

– Arkielämä tuntuu sujuvan. Tosin vieras ei kykene näkemään kaikkea toimeentulon vaikeuksista, palkat ovat usein alhaisia ja minimieläke 300 euroa kuukaudessa.

– Omaan matkaani kuului tietenkin myös elämyksiä, joissa sain kulkea Paavalin jalanjäljissä, käydä Akropoliksella, Areiopagilla ja nykyisen demokratian keskuspaikassa, Syntagma -aukiolla.