– Kuntien palveluihin, hoito- ja hoivavelan purkamiseen, vanhuspalveluihin ja omaishoitoon sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin on nyt panostettava. Syrjäytymiskierteeseen ajautuviin nuoriin ei ole varaa, Päivi Räsänen sanoo.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee hallituksen neljännen lisätalousarvion eli koronakriisiä elvyttävän paketin sisältöä sen suurissa linjoissa, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoo.

– Erityisesti kuntien palveluihin, hoito- ja hoivavelan purkamiseen, vanhuspalveluihin ja omaishoitoon sekä lasten ja nuorten hyvinvointiin on nyt panostettava. Syrjäytymiskierteeseen ajautuviin nuoriin Suomella ei ole varaa, hän sanoo.

Ruoka-aputyön valtionavun korotus on Räsäsen mukaan tärkeää kaikkein köyhimmille.  Infrastruktuuri-investoinnit erityisesti rautateihin ja teihin ovat oikein ajoitettuja ja tehokkainta elvytystä.

– Se, että lisäbudjetti on Suomen historian suurin, ei kuitenkaan ole meriitti, Räsänen muistuttaa.

– Joskus ja jonkun nytkin käsiteltävä lasku on maksettava. Ainoa vastaus tähän on suomalainen työ ja yrittäminen

Osa ehdotuksista luo hänen mukaansa pitkäaikaisen tai pysyvän määrärahan korotustarpeen.

Esimerkiksi korkeakoulut ovat saamassa kertaluontoisen 124 miljoonan euron lisärahan uusiin aloituspaikkoihin, mutta 4800:lle opiskelijalle pelkkä aloituspaikka ei riitä; he tarvitsevat myös tulevina vuosina opettajia ja opetustiloja.

– Ihmettelemme myös, miksi kuntien saadessa sinällään tarpeellisen yhteisöveron jako-osuuden korotuksen siitä suurin osa menee 10 suurimmalle kaupungille ilman valtionosuuksien tasausta. Onko tämä aluepoliittisesti oikeudenmukaista, Räsänen kysyy.

Lisäksi miljardeja liikuteltaessa suhteellisuuden taju helposti hämärtyy: Muutamia miljoonia on sen varjolla helppo heitellä sinne tänne. Räsänen pohtiikin, millä tavoin koronakorjauksiksi lasketaan esimerkiksi Italiassa sijaitsevan Villa Lanten 2 miljoonan euron remontti tai pieni, mutta periaatteellinen panostus saarrossa olevan Iranin maksujenvälitysjärjestelmän luomiseen.

– Suloiset pandat tarvitsevat bambuja, mutta onko 1,5 miljoonan euron lisätalousarviomomentti oikea? Kun miljardien koronapiikki on auki, tulee vaikutelma, että hankkeita on poimittu kuin valintatalossa heräteostoksia luottokortilla, Räsänen arvioi.

Joidenkin menojen keskinäinen suuruusluokka näyttäytyy niinkään kummalliselta: Koronakriisin kurittaman maatalouden investointeihin on luvassa maatilatalouden kehittämisrahaston kautta noin 70 miljoonaa, mutta design-museon rakentamiseen ja Kansallisteatterin pienen lavan korjaukseen sitäkin enemmän, yhteensä 90 miljoonaa euroa.

Hallituksen neljäs lisätalousarvio on jättimäinen, noin 5,5 miljardin euron suuruinen. Samalla takaraivossa jyskyttää tieto, että muutaman viikon päätöksillä valtion velkataakkaa kasvatetaan 19 miljardilla eurolla tänä vuonna.

– Joskus ja jonkun nytkin käsiteltävä lasku on maksettava. Ainoa vastaus tähän on suomalainen työ ja yrittäminen. Siksi kannustamme hallitusta kuuntelemaan herkällä korvalla yrittäjiä, heitä, jotka luovat työtä ja toimeentuloa maahamme.

Kristillisdemokraatit odottavatkin pikaisia päätöksiä työllisyystoimista ja rakenteellisista uudistuksista, joilla pystytään tasapainottamaan ja vakauttamaan taloutta huomioiden koronakriisin korjausvelka ja sitä edeltävät syntyvyyden vähenemisestä aiheutuvat haasteet.

Räsäsen mukaan on hyvä, että sote-uudistus on nyt nostettu pöydälle, mutta huolta herättää kysymys siitä, onko luonnosteltu malli irronnut alkuperäisestä tavoitteestaan kestävyysvajeen korjaamiseksi.

Hän kannustaa hallitusta nopeuttamaan myös sosiaaliturvauudistuksen luomista. Kristillisdemokraateilla on tarjota sen kehittämiseen oma malli, jossa työn tekeminen ja vastaanottaminen on aina kannattavaa.