Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetissa vuodelle 2021 huomioidaan koronakriisin aiheuttama vaikea taloustilanne.

– Kunnat, sairaanhoitopiirit, yritykset sekä työnsä ja toimeentulonsa menettäneet ihmiset tarvitsevat tässä tilanteessa tukea, KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Päivi Räsänen sanoo.

Räsäsen mielestä on perusteltua ottaa velkaa kriisin keskellä, mutta samalla tarvitaan päätökset sellaisista rakenteellisista uudistuksista ja työllisyystoimista, jotka antavat luottamuksen siihen, että veloista myös selviydytään.

– On surkeaa, että hallitus ei ole saanut tarvittavista työllisyystoimista vielä minkäänlaisia esityksiä aikaan, toivottavasti saisitte tähän vauhtia kristillisdemokraattien työllisyyspaketista, jonka julkaisimme viime viikolla vaihtoehtobudjetin yhteydessä, Räsänen kertoi.

Vaihtoehtobudjetin yhteydessä KD esitti työllisyyspaketin, jonka avulla voitaisiin tavoitella jopa 100 000 uutta työllistä lähivuosien aikana.

Esitämme tuloverotuksen keventämistä niin, ettei kenenkään palkansaajan verotus kiristy ensi vuonna.

Kristillisdemokraatit olisivat myös peruneet hallitusohjelman hankkeet, jotka lisäävät pitkällä aikavälillä kuntien, yritysten ja suomalaisten veronmaksajien taakkaa. Räsänen muistutti, että kymmenien miljardien velanotosta huolimatta hallitus on ryhtynyt merkittäviin veronkiristyksiin.

– Tässä tilanteessa tarvitsemme veronkiristysten sijaan veroelvytystä, pitääksemme talouden pyörät pyörimässä.

Kristillisdemokraatit esittävät useita kohdennettuja veronkevennyksiä, joilla parannetaan yritysten toimintaedellytyksiä sekä ihmisten toimeentuloa. KD:n kansanedustajat esittävät polttoaineveron kevennystä, lämmityspolttoaineiden veronkiristyksen perumista sekä kotitalousvähennyksen palauttamista hallituksen viime vuoden leikkausta edeltävälle tasolle.

– Samalla esitämme tuloverotuksen keventämistä niin, ettei kenenkään palkansaajan verotus kiristy ensi vuonna. Yrittäjyyttä tukisimme nostamalla arvonlisäverovelvollisuuden alarajaa 20 000 euroon, Räsänen kertoo.

Hän muistutti, että koronakriisin myötä lapsiperheiden taloudelliset haasteet ovat lisääntyneet. Talouden pitkän aikavälin suurin ongelma, syntyvyyden vähentymisen aiheuttama väestön ikärakenteen vääristymä, ei ole hävinnyt mihinkään ajankohtaisen koronakriisin aikana.

Kristillisdemokraatit esittää useita parannuksia lapsiperheille. Lapsen saaville perheille KD-ryhmä ehdottaa 1000 euron kertaluontoista lisälapsilisää ja tuloverotukseen lapsivähennystä.

– Lisäksi KD esittää monilapsisten perheiden varhaiskasvatusmaksujen keventämistä niin, että sisarusten maksut poistettaisiin kokonaan. Tämä lisäisi työllisyyttä ja parantaisi lapsiperheiden asemaa, Räsänen kertoo.

Kristillisdemokraatit panostaisivat myös oppisopimiskoulutukseen ja torjuisivat syrjäytymistä etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan avulla. Toisen asteen opiskelijoiden oppimateriaalilisää korotettaisiin ja se ulotettaisiin koskemaan entistä useampia perheitä. Oppivelvollisuuden laajentamista ei sen sijaan toteutettaisi tässä tilanteessa.

– Hallituksen uudistus uhkaa romuttaa toisen asteen opintojen laadun, kun resurssit kohdennetaan liian myöhään ja niistäkin suuri osa oppimateriaaleihin ja koulumatkoihin. Hallituksen lupaama rahoitus ei riitä korvaamaan kaikkia uudistuksesta syntyviä lisäkuluja.

”Huoli terveydenhoidosta ja erityisesti vanhustenhoidon tilasta”

– Uuden hoitajamitoituksen täytäntöönpano on siirretty usean vuoden päähän, käytännössä seuraavan hallituksen vastuulle. Moni hoivaa nyt tarvitseva vanhus ei enää näe tuota päivää, Päivi Räsänen sanoo.

Hän kertoo, että KD:n eduskuntaryhmä lisäisi välittömästi 50 miljoonaa euroa vanhustenhoidon, saattohoidon tason parantamiseksi ja lisähenkilökunnan palkkaamiseksi. Samalla ryhmä esittää omaishoidon tuen muuttamista verovapaaksi tuloksi.

Vastoin eduskunnan selkeää tahtotilaa hallitus on jättänyt ruoka-apua jakavien yhdistysten tuen pois talousarviostaan. Kristillisdemokraatit vaativatkin ruoka-avulle pysyvää määrärahaa sekä selkeitä käytäntöjä ja sääntöjä tuen jakamiseen.

– Palauttaisimme myös keliakiakorvauksen ja ottaisimme käyttöön terapiatakuun, Räsänen mainitsee.

Verotuksen painopistettä on hänen mukaansa siirrettävä terveydelle ja ympäristölle haitallisiin tuotteisiin. KD keventäisi hedelmien ja kasvisten verotusta ja ottaisi samalla käyttöön terveysperusteisen veron tuotteisiin lisätylle sokerille.

Räsänen kertasi, etteivät kristillisdemokraatit hyväksy Suomen osallistumista EU:n elpymisvälineeseen ja vastustaa unionin sisäisten tulonsiirtojen ja yhteisvastuullisuuden kasvattamista.

Suomi saa uudesta elpymisvälineestä noin 3 miljardia euroa ja joutuu maksamana siitä yli 6 miljardia. Vuositasolla osallistuminen EU:n elpymispakettiin lisää suomalaisten veronmaksajien taakkaa yli 200 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2028-2058.

– Kun EU on kerran ottanut käyttöön yhteisvastuulliset rahanjakomekanismit, on todennäköistä, että niiden kokoa tullaan kasvattamaan jatkossa. KD:n linja merkitsisi jo ensi vuodelle 85 miljoonan euron säästöä jäsenmaksuissa.

Kokonaisuudessaan KD-ryhmä esittää maltillisia määrärahalisäyksiä. Räsäsen mukaan KD:n vaihtoehto on tasapainoinen, sillä ryhmä esittää samalla, miten se rahoittaisi uudistuksensa.

Valtion talouden tulopuolta KD vahvistaisi muun muassa terveysperusteisen veron käyttöönotolla ja rajaamalla työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovapautta. Menoja ryhmä vähentäisi uudistamalla asumistukijärjestelmää.

Kertaluonteisia lisätuloja ryhmän vaihtoehdossa saataisiin perumalla Ilmastorahaston pääomittaminen sekä vähentämällä Sitran pääomaa. Sitralta tuloutettavat varat käytettäisiin kertaluonteisiin avustuksiin yritysvetoisille kehityshankkeille, joiden avulla voidaan saada uutta kasvua.

Kokonaisuudessaan KD eduskuntaryhmän vaihtoehtobudjetti lisäisi valtion menoja 322 miljoonalla eurolla ja vähentäisi verotuloja 893 miljoonalla eurolla. Lisätuloja ja menosäästöjä vaihtoehtobudjetissa on esitetty 1,6 mrd. euron edestä. Vaihtoehtobudjetti vähentäisi valtion velanottotarvetta vajaalla 500 miljoonalla eurolla.