KD:n puheenjohtaja Sari Essayah pitää keskeisenä turvallisuuspoliittisena kysymyksenä Euroopan maiden riippuvuutta venäläisestä energiasta. Asialla on myös heijastusvaikutus kustannusten nousun kautta koko Euroopan ja maailman ruokaturvaan.

Eduskunnassa järjestettiin poikkeuksellisesti ylimääräinen kyselytunti Ukrainan sodan takia tiistaina. Se erosi normaalista torstaisesta kyselytunnista, sillä nyt kyselytunnin kesto oli vain puoli tuntia.

Puolen tunnin ajan kansanedustajat pääsivät kysymään hallitukselta ulko- ja turvallispoliittisesta tilanteesta.

Kyselytunnin aloitti Sdp:n Erkki Tuomioja, joka kysyi, miten venäläisille saataisiin oikeaa tietoa sodasta.

– Huoli on suuri, että siellä ollaan pimennossa, ulkoministeri Pekka Haavisto vastasi. Hän arvioi, että suorat kansalaiskontaktit ja järjestöjen työ korostuvat sekä venäjänkielisten uutisten tekeminen.

Internet on Haaviston mukaan tällä hetkellä se kanava, josta venäläiset halutessaan voisivat yhä saada oikeaa tietoa sodasta.

Kokoomuksen Jaana Pelkonen kysyi suomalaisten henkisestä kantokyvystä. Yksinäisyys paheni korona-aikana ja Ukrainan sodan aikana useat, erityisesti ikäihmiset, joutuvat nyt käsittelemään sotaan liittyvää informaatiotulvaa ja myös disinformaatiota yksin.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra kysyi Suomen varautumisesta hybridiuhkiin.

Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan hallitus on varautunut siihen, että erilaista laajamittaista vaikuttamista kohdistuu myös Suomeen.

– Meillä on nyt jo mahdollisuus sulkea esimerkiksi raja-asemia, jos tällaista vaikuttamista on.

Keskustan Jouni Ovaska kysyi hallituksen turvallisuuspoliittisesta selonteosta; mikä on selonteon juoksutus ja mikä on sen keskeisin tavoite.

Pääministeri Sanna Marin on luvannut selonteon eduskunnan käsittelyyn jo kevään aikana.

Marinin mukaan selonteko kattaisi myös muun muassa taloudelliset vaikutukset sekä ruuantuotantoon ja energiantuotantoon liittyvät asiat.

– Samalla kun energian hinta nousee, niin ikää kuin välillisesti olemme rahoittamassa Venäjän sotatoimia.

Vasemmistoliiton Merja Kyllönen puolestaan kaipasi hallitukselta avointa ja luotettavaa viestintää kansalaisten resilienssin tukemiseksi.

– Miten voimme vastata ajantasaisesti kansalaisten huoliin ja pelkoihin, hän kysyi.

KD:n puheenjohtaja Sari Essayah piti keskeisenä turvallisuuspoliittisena kysymyksenä Euroopan maiden riippuvuutta venäläisestä energiasta. Sillä on myös heijastusvaikutus kustannusten nousun kautta koko Euroopan ja maailman ruokaturvaan.

– Samalla kun energian hinta nousee, niin ikää kuin välillisesti olemme rahoittamassa Venäjän sotatoimia.

Essayah mielestä olisi äärimmäisen tärkeää saada riippuvuus (Venäjän energiasta) katkaistua.

– Miten nopeasti Suomi pystyy irtautumaan ja olisiko mahdollista perua biodieselin verotukeen tehdyt leikkaukset. Sillä tavoin pääsisimme nopeasti eroon tuontidieselistä ja saisimme kotimaista polttoainetta tankkeihin, Essayah kysyi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, että Suomessa on verrattain hyvä tilanne eurooppalaisittain.

– Vaikeinta on ehkä energiapuun osalta, joka voidaan nopeiten korvata turpeella.

Öljyn hinnannousu on Lintilän mukaan valitettavaa ja siinä Suomi on maailmanmarkkinoiden armoilla, mutta biodieselin verotus ei ole kunnolla edes laastari tähän tilanteeseen.

– Biodieselin määrä, jota käytetään; sen osuus kokonaisuudesta on pieni.