Erityisavustaja Marjo Loponen tietää, että säästöjä on nyt pakko tehdä. – Muuten leikkauksistamme päättää kohta EU-komissio, emme me suomalaiset itse, hän muistuttaa.

– Ei missään tapauksessa voitu jatkaa samalla tiellä, jolla edellinen hallitus oli, Marjo Loponen torjuu.

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah’n erityisavustajana toimiva Loponen kävi jo kevään pitkät hallitusneuvottelut puheenjohtaja Essayah’n rinnalla.

– Suomen talouden kuntoon saattaminen on tämän hallituksen kaikkein tärkein tehtävä. Se pyrkii laittamaan talouden sellaiseen kuntoon, että myös tulevaisuuden palvelut pystytään turvaamaan.

– Me kristillisdemokraatit voimme olla tässä turvallisella mielellä: lupasimmehan me tätä talouden suunnanmuutosta jo vaalikentillä. Nyt kuunnellaan järjen ääntä ja laitetaan asiat kuntoon.

Tämä myös kirpaisee, sen Loponen myöntää.

– Toki velkaantumisesta vastuullisuuteen siirtyminen on rankka käännös!

– Se tuntuu kun tehdään ikäviä päätöksiä.

Suomen valtion velka on ensi vuoden loppuun mennessä 163 miljardia euroa.

– Suhteessa bkt:hen ollaan 56 prosentissa. Tilanne on todella vakava, Loponen painottaa.

– Sitä ei voi ohittaa. Nollakorkojen tilanteessa saattoi ehkä tuudittautua ajattelemaan, ettei velalla ollut niin väliä. Nyt kun korot ovat nousseet, niin velanhoitomenot ovat kasvaneet jo yli 2,5 miljardia euroa.

Loponen tietää, että jo korkomenojen raapiminen kasaan jostakin muusta ottamalla tekee kipeää.

– Tätä muutosta ei tehdä huvikseen vaan pakon edessä.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman vertasi budjettikeskustelun alkaessa KD:n ryhmäpuheessa Suomea tarkkailuluokkalaiseksi joutumiseen ja siihen pelkoon, että Suomesta olisi tulossa Pohjois-Euroopan Italia – siis taloudessaan holtiton.

– Suomen julkisen talouden velkasuhde on erkaantunut merkittävästi muista Pohjoismaista ja hyvin talouttaan hoitaneiden Pohjois-Euroopan maiden tilanteesta, Loponen myöntää.

– Olemme vakavasti valuneet tilastoissa alaspäin. Suomi ei enää lukeudu niihin maihin, jotka selkeästi hoitavat taloutensa vastuullisesti ja hyvin.

Olemme vakavasti valuneet tilastoissa alaspäin. Suomi ei enää lukeudu niihin maihin, jotka selkeästi hoitavat taloutensa vastuullisesti ja hyvin.

– Nyt olemme toisessa joukkueessa. Meidän pitää päästä takaisin taloutensa hyvin hoitavien maiden joukkoon.

Loponen piirtää talouskurin puuttumisesta huolestuttavan uhkakuvan.

– Mikäli julkisen talouden alijäämämme pysyy siellä yli kolmessa prosentissa, kuten ensi vuonna olemme 3,2:ssa, voimme joutua EU-komission liiallisen alijäämän menettelyn piiriin. Silloin joku muu päättää siitä, mistä täällä säästetään.

– Emme halua sitä, että joku muu ottaa johtaakseen meidän taloutemme. Siksi meidän on itse pystyttävä tekemään ne kipeätkin ratkaisut, Loponen perustelee.

– Ne kuitenkin pyritään tekemään niin, että ne mahdollisimman vähän vaikeuttaisivat toimeentuloa ja vaikuttaisivat suomalaisten arkeen, hän jatkaa.

Marinin-Saarikon hallituksen velanoton varjo näkyy pitkään. Myös Orpon oikeistohallitus, jossa Kristillisdemokraatit on mukana, joutuu ottamaan lisää lainaa.

Milloin hyödyt talouskurista, leikkauksista ja säästöistä alkavat näkyä, Marjo Loponen? 

– Nyt on tehty neljän vuoden suunnitelma. Sopeutus on yhteensä kuusi miljardia. Ensi vuosi on rankka, kun säästöt varsinkin loppuvuodesta alkavat purra. Samalla tehdään toisaalta uudistusta, jossa kannustinloukkuja puretaan. Siinä teemme työllisyyspolitiikkaa sellaiseksi, että työllistyminen olisi helpompaa – että työssä oleminen kannattaisi kaikille.

– Tuemme yrityksiä niiden tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa, jotta kilpailukyky paranisi.

– Uskon, että talouden käänne tapahtuu vuosien 2025–26 aikana. Kun saamme työllisyyden kasvamaan ja ihmisiä siirtyy sosiaaliturvan piiristä palkkatyön piiriin, se korjaa selkeästi taloutta, Loponen ennustaa.

Mikä on paras konsti lapsiperheköyhyyden taittamiseen?

– Ilman muuta työllistyminen!

– Sosiaaliturvalla ei pystytä lapsiperheköyhyyttä poistamaan. Se on mahdoton tehtävä. Siihen tarvitaan työllistyminen.

– Olemme pyrkineet tekemään päätöksiä, joissa suojataan pahimmilta vaikutuksilta ja toisaalta tehdään sellaista työllisyyspolitiikkaa, joka kannustaa lähtemään töihin.

Loponen huomauttaa, että syrjäytymistä torjutaan ja köyhyyttä taitetaan parhaiten työtä tekemällä.

Erityisavustaja Marjo Loponen KD-Kompassissa la 14. lokakuuta klo 12.50 Radio Deissä

Kuuntele koko haastattelu Radio Deissä joko lauantaina 14.10. klo 12.50 tai uusinta maanantaina 16.10. klo 22.40. Tai Kristillisdemokraattien Spotifyssä: Spotify/kristillisdemokraatit