Suomalaisten suvaitsevaisuus kaikkia ihmisryhmiä kohtaan on kasvanut 10 vuodessa. Poikkeuksen tekee suhtautuminen maahanmuuttajiin, jossa ei ole tapahtunut asennemuutosta.

Mielenterveysbarometrin NIMBY-mittari on kysynyt vuodesta 2005 lähtien suomalaisilta, mitä ihmisryhmiä he eivät haluaisi naapurikseen. 10 vuodessa suvaitsevaisuus lähes kaikkia ryhmiä kohtaan on kasvanut, joskin hitaasti. Poikkeuksen tekee suhtautuminen maahanmuuttajiin.

Asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat lieventyneet.

Ei-toivotuimpia ryhmiä ovat edelleen huumeiden väärinkäyttäjät, henkirikoksesta tuomitut ja alkoholistit. Suuri enemmistö suomalaisista ei haluaisi heitä naapurustoon. Muita ryhmiä vierastaa reilusti alle puolet.

Muista ryhmistä eniten pelkoa herättivät skitsofreniaa sairastavat, joita kolmannes suomalaisista ei haluaisi naapurikseen. Asiasta kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa. Muuten asenteet mielenterveyskuntoutujia kohtaan ovat lieventyneet.

Sama kehitys näkyy asenteissa muutenkin. Esimerkiksi muista kuin henkirikoksista tuomittuja vierasti kymmenen vuotta sitten 44 prosenttia, nyt 26 prosenttia. Ihmisiä, joilla on aids, vierasti Mielenterveysbarometrin ensimmäisessä NIMBY-mittarissa 18 prosenttia ja nyt 10 prosenttia. Homoseksuaalien kohdalla vastaavat luvut ovat 18 prosenttia ja 7 prosenttia.

Sen sijaan asenne maahanmuuttajiin on 10 vuoden aikana vaihdellut 16-23 prosentin välillä eikä selvää myönteistä kehitystä ole nähtävissä. Vuonna 2005 heitä ei halunnut naapurustoon 19 prosenttia ja tänä vuonna 17 prosenttia.

Mielenterveysbarometri on Mielenterveyden keskusliiton teettämä kyselytutkimus. TNS Gallup haastatteli NIMBY-mittaria varten tällä kertaa reilua tuhatta (1055) 15–74-vuotiasta  suomalaista.

Mielenterveysbarometrissä käytetty NIMBY-lyhenne muodostuu englanninkielisestä sananparresta Not in my backyard.