Suomalainen työelämä on muuttunut. Alkoholinkäyttöön suhtaudutaan tiukemmin kuin ennen. Myös tavat ovat siistiytyneet: Pitkien lounaiden aika on jäämässä historiaan ja työelämä on kuivunut vuosien saatossa. Päihdeongelmat eivät silti ole kadonneet minnekään.

Peräti viidesosa työikäisistä suomalaisista kuuluu alkoholin riskikäyttäjiin.

– Pitkien lounaiden aika on jäämässä historiaan ja työelämä on kuivunut vuosien saatossa. Tapojen siistiytyminen ei kuitenkaan tarkoita päihteiden aiheuttamien ongelmien katoamista

Alkoholin käyttö on henkilökohtainen asia, mutta juominen vaikuttaa aina ympärillä oleviin ihmisiin. Haitat koskevat muitakin kuin alkoholiriippuvaisia.

Perinteisten poissaolojen ja myöhästelyjen ohella haitat voivat näkyä esimerkiksi työpaikan ilmapiirin tiukentumisena ja työntekijän väsymisenä.

Työyhteisön alkoholikysymysten pohtiminen on ajankohtaista erityisesti juhlakauden jälkeen, kun aiheesta puhutaan yleisemmin.

Tipaton tammikuu on vakiintunut suomalainen perinne, joka antaa hyvän syyn pohtia omaa päihteiden käyttöä ja päihteiden näkymistä työelämässä.

Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n aikuistyön päällikkö Antti Hytti korostaa suomalaisen työelämän muuttuneen: alkoholinkäyttöön suhtaudutaan tiukemmin kuin ennen.

– Pitkien lounaiden aika on jäämässä historiaan ja työelämä on kuivunut vuosien saatossa. Tapojen siistiytyminen ei kuitenkaan tarkoita päihteiden aiheuttamien ongelmien katoamista, Hytti painottaa.

Hänen mukaansa työpaikan päihteiden käyttöön pätee sama kuin muuhunkin päihdekysymyksiin. On järkevämpää ennaltaehkäistä ongelmia kuin hoitaa niitä.

Työpaikan hyvät toimintamallit vaikuttavat työntekijöiden asenteisiin päihteidenkäyttöä kohtaan. Tämä heijastuu Hytin mukaan edelleen myös vapaa-aikaan ja sosiaalisiin suhteisiin.

STTK:n sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi pitää työpaikan päihdeohjelmaa käytännönläheisenä ohjeistuksena, joka antaa välineet mahdollisten ongelmatilanteiden ehkäisyyn ja hoitoon.

Päihdeohjelma pitäisi laatia hyvässä yhteistoiminnan ja luottamuksen hengessä.

– Pääpainon on oltava haittojen ehkäisyssä. Voidaan esimerkiksi pohtia, millä keinoilla ongelmat ehkäistään ja miten jo pieniin merkkeihin voidaan kiinnittää huomiota ja löytää ongelmiin ratkaisuja, Työläjärvi toteaa.

Työterveyshuolto on tärkeä asiantuntijakumppani päihdekysymyksissä. Sekä haittojen ennaltaehkäisyyn että ongelmien hoitoon tarvitaan tätä asiantuntemusta.

Ohjelman juurruttamisessa tarvitaan koko työyhteisöä.

– Esimiehillä on suuri vastuu. On varmistettava, että ohjelma on ajan tasalla ja henkilöstö tuntee sen sisällön.

– Näin kaikki osapuolet ja työyhteisön jäsenet tietävät, miten työyhteisössä toimitaan ja kuinka mahdollisiin ongelmiin puututaan. Ratkaisujen tarve voi tulla myös yllättäen, Työläjärvi korostaa.