Kansanedustaja ja erikoislääkäri Sari Tanus haluaa muuttaa lakia niin, että munuaisen siirto eläviltä luovuttajilta helpottuisi. Tällä hetkellä luovutusmahdollisuus on rajattu vain lähiomaisiin.

Lakimuutos toisi yhä useammalle munuaispotilaalle mahdollisuuden munuaissiirrännäisen saamiseen.

Viime vuonna munuaissiirtoja tehtiin 245, mutta tälläkin hetkellä lähes 400 ihmistä odottaa siirtolistalla munuaista aivokuolleelta luovuttajalta. Suomessa munuaissiirrettä joutuu odottamaan keskimäärin 1,5–2 vuoden ajan.

Munuaissiirrot säästävät vuositasolla miljoonia euroja yhteiskunnan varoja.

Munuaissiirto parantaa sairastuneen ennustetta ja elämänlaatua dialyysihoitoon verrattuna. Valtaosa siirteistä saadaan aivokuolleilta luovuttajilta ja niistä on jatkuva pula. Elävien munuaisen luovuttajien määrän lisääminen vaatii lakimuutosta.

Nykyisen kudoslain mukaan täysi-ikäinen henkilö voi luovuttaa uusiutumattoman elimen vain lähiomaisensa tai muun läheisensä sairauden hoitoa varten. Lain tulkinnan mukaan lähiomaisia ovat aviopuoliso, lapsi, vanhempi ja sisarus. Muita läheisiä ovat esimerkiksi avopuoliso tai muu luovuttajan kanssa samassa taloudessa asuva henkilö.

Tulkinta on rajannut ulkopuolelle esimerkiksi kaukaisemmat sukulaiset ja ystävät.

Tutkimusten mukaan elävältä luovuttajalta tehdyn munuaissiirron ennuste on parempi ja siirre toimii pidempään kuin aivokuolleelta luovuttajalta tehdyn siirron, koska siirre saadaan tutkitusti terveeltä luovuttajalta ja leikkaus voidaan tehdä ennalta suunniteltuna ajankohtana.

Terveeksi todetulle luovuttajalle leikkaukseen liittyvät riskit ovat erittäin pienet ja toisen munuaisen poiston merkitys terveydelle on vähäinen.

Munuaisen luovuttajat ovat tutkimusten mukaan keskimäärin hyvin tyytyväisiä luovuttamispäätökseensä ja heidän elämänlaatunsa on yhtä hyvä kuin muulla väestöllä. Munuaisen luovutuksen on perustuttava aina vapaaehtoisuuteen, eikä siihen saa liittyä minkäänlaista painostusta. Toisaalta on syytä pohtia, mitä haittaa henkilölle aiheutetaan, jos luovutusmahdollisuus kielletään.

Suomalaistutkimusten mukaan toimiva munuaissiirre säästää jo ensimmäisen vuoden kuluttua leikkauksesta yhteiskunnan varoja n. 40 000 €/vuosi verrattuna dialyysihoitoon. Koska nykyään munuaissiirteet toimivat keskimäärin noin 20 vuoden ajan, säästää yksi onnistunut munuaissiirto rahaa terveydenhuollolta satojatuhansia euroja. Lisäksi se parantaa siirron saaneen elämänlaatua ja eliniän ennustetta.

Viime vuonna munuaissiirtoja tehtiin 245, mutta tälläkin hetkellä lähes 400 ihmistä odottaa siirtolistalla munuaista aivokuolleelta luovuttajalta. Suomessa munuaissiirrettä joutuu odottamaan keskimäärin 1,5–2 vuoden ajan. Tehtyjen siirtojen määrää rajoittaa sopivien luovuttajien puute.

Joka vuosi useita ihmisiä kuolee odottaessaan uutta munuaista.

Elävältä luovuttajalta tehtyjen siirtojen lisääminen on erinomainen mahdollisuus lisätä siirtojen kokonaismäärää ja helpottaa epäsuhtaa elinten saatavuuden ja tarpeen välillä.

Elävältä luovuttajalta tehtyjä munuaissiirtoja on ollut perinteisesti vähän, vain noin 10–15 vuodessa eli 2–2,7 siirtoa miljoona asukasta kohden. Suomi jää vertailussa lähes kaikista länsimaista.

Muissa Pohjoismaissa munuaissiirtoja elävältä luovuttajalta on 13–20 miljoonaa asukasta kohden. Maailmanlaajuisesti 40 prosenttia munuaissiirroista tehdään eläviltä luovuttajilta.

Kansanedustaja Tanus jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.