Heikentyneellä kuulolla on havaittu olevan laaja-alaisia vaikutuksia paitsi iäkkäiden henkilöiden kommunikointikykyyn, myös heidän kykyynsä liikkua ja osallistua erilaisiin harrastuksiin ja toimintoihin. Tämä ilmenee Suomen Akatemian rahoittamista tutkimuksista, joiden tulokset on julkaistu alan kansainvälisissä tieteellisissä aikakauslehdissä.

– Viimeaikaisissa tutkimuksissa olemme havainneet, että kuulovaikeuksia kokevilla iäkkäillä henkilöillä on pienempi elinpiiri ja kuulovaikeudet heikentävät heidän elämänlaatuaan, kertoo tohtorikoulutettava Hannele Polku.

Polku tutki Jyväskylän seudulla asuvien 75-90-vuotiaiden naisten ja miesten, yhteensä 848 henkilön, liikkumista omassa elinpiirissään. Tutkimuksessa huomioitiin elinpiirin laajuus, liikkumiskerrat ja liikkumiseen tarvittava apu. Elinpiirissä liikkuminen kuvaa paitsi yksilön liikkumiskykyä, myös hänen mahdollisuuksiaan osallistua erilaisiin kodin ulkopuolisiin tapahtumiin.

Henkilöt, jotka kokivat kuulovaikeuksia arjen eri tilanteissa, liikkuivat elinpiirissään vähemmän kuin kuulonsa hyväksi kokevat.

Tulosten mukaan henkilöt, jotka kokivat kuulovaikeuksia arjen eri tilanteissa, liikkuivat elinpiirissään vähemmän kuin kuulonsa hyväksi kokevat henkilöt. Kahden vuoden seurannan aikana tutkittavien elinpiiri rajoittui pelkästään lähiympäristön alueelle lähes kaksi kertaa todennäköisemmin heikkokuuloisilla henkilöillä. Hyväkuuloisten henkilöiden elinpiiri säilyi useammin rajoittumattomana.

Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu, että laaja elinpiiri ja toisaalta hyvä kuulokyky ovat yhteydessä iäkkäiden henkilöiden hyväksi koettuun elämänlaatuun. Aiempaa tutkimusnäyttöä kuulon ja elämänlaadun välisistä yhteyksistä on olemassa, mutta aiemmat tutkimukset eivät ole huomioineet tarkemmin kuulon ja elämänlaadun eri osa-alueiden yhteyksiä.

– Tutkimuksemme mukaan audiometrisesti mitattu kuulo ei yksin riitä kertomaan siitä, kuinka henkilö kokee kuulovaikeutensa ja kuinka ne vaikuttavat hänen päivittäiseen elämäänsä. Esimerkiksi henkilö, jonka arkeen sisältyy paljon sosiaalisia kontakteja ja kommunikointia toisten kanssa, voi kokea lievänkin kuulon heikentymisen haittaavan hänen päivittäistä toimintaansa. Henkilölle, joka viihtyy enemmän yksin tehtävien toimien parissa, samanasteinen muutos kuulossa ei aiheuta yhtä paljon vaikeuksia, toteaa Polku.

Polun mukaan kuulovaikeudet tulisi tunnistaa ja huomioida entistä paremmin iäkkään henkilön hakeutuessa terveydenhuollon palveluihin.

– Kuulovaikeudet nähdään usein ikääntymisen välttämättömänä seurauksena ja tämän vuoksi niiden vaikutus ikääntyneiden ihmisten päivittäiseen elämään jää helposti liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi julkisten tilojen ja toimintojen suunnittelussa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että ympäristö mahdollistaa myös heikkokuuloisten henkilöiden aktiivisen osallistumisen.

 

Tutkimukset on toteutettu Jyväskylän yliopiston ja Tampereen yliopiston yhteisessä Gerontologian tutkimuskeskuksessa. Tutkimukset ovat osa kansainvälistä Kuulo, muisti ja hyvinvointi -hanketta.