– Jos puhumme mainehaitasta tai pelkäämme sanktioita, olemme jo luopuneet omasta päätösvallasta, Leo Byskata kritisoi EU:n elpymispaketin käsittelyä Suomessa

21.5.2021 klo 14:58 Politiikka Samuli Rissanen

Pohjanmaan Teerijärvellä syntynyt, nykyisin Kokkolassa asuva diplomi-insinööri ja perheenisä Leo Byskata on tällä kertaa KD-Kompassin vieraana.

Hän on kristillisdemokraattien ruotsinkielisen erityisjärjestön puheenjohtaja.

Byskata arvioi KD-Kompassi -ohjelmassa EU:n elpymispaketitia, jonka eduskunta hyväksyi tällä viikolla.

– Olen harmissani, että tähän päädyttiin. Loppujen lopuksi ei olisi tarvittu kovin montaa keskustalaista ja kokoomuslaista, jotka olisivat äänestäneet toisin ja paketti olisi kaatunut.

Byskata pitää EU:n elpymispakettia vakavana asiana; se on paljon enemmän kuin Suomen noin 4 miljardin suuruinen nettomaksuosuus.

– Se, että maksamme niin ison osuuden, ei ole uutta: Maksamme muutenkin nettona Brysseliin 500 miljoonaa euroa vuosittain.

Jos haluamme vahvempaa integraatiota jäsemaiden välille, sen on tapahduttava demokraattisen prosessin kautta, kansan hyväksymänä

Vakavampana asianana hän pitää kuitenkin perussopimusten rikkomista ja sitä, että EU  nyt ottaa yhteistä velkaa, vastoin kaikkea aikaisemmin sovittua.

– Tämä on ydinongelma, Jos haluamme vahvempaa integraatiota jäsemaiden välille, sen on tapahduttava demokraattisen prosessin kautta, kansan hyväksymänä, Byskata sanoo.

Hän kritisoi myös tapaa, jolla elpymispakettia muun muassa puollettiin: Puhuttiin paljon ”mainehaitasta” ja sanktioista, jotka Suomelle seuraisivat, mikäli pakettia ei hyväksyttäisi.

Byskatan mukaan kyse oli ratifiointiprosessista eli elpymispaketti pitikin hyväksyä kaikissa jäsenmaissa.

– Jos sanomme sitten, että on meille häpeä tai saamme EU:lta sanktioita, jos emme pakettia hyväksy, olemme jo luopuneet meidän omasta suvereniteetista ja päätösvallasta.

Byskata on kuntavaaliehdokkaana Kokkolassa ja hänellä on vahvat näkemykset aluepolitiikasta.

– Kaupungistuminen on ollut megatrendi, ja väistämättä niin tapahtuu Suomessakin.

Kuitenkin Suomi tarvitsee metsäteollisuuden ja viennin tueksi hyvän teistön ja logistiset yhteydet.

– Sen vuoksi on tärkeää että syrjäseudutkin säilyvät asuttuina. Kyse on myös huoltovarmuudesta, esimerkiksi ruuantuotannon suhteen.

Keski-Pohjanmaalla on runsaasti ruotsinkielistä väestöä. Kristillisdemokraattien ruotsinkielisen erityisjärjestön puheeenjohtaja Leo Byskata muistuttaa, että ruotsinkieliselle väestölle Rkp on ollut luonnollinen valinta. Melkein kaikki nykyisin kristillisdemokraatteja äänestävät ovat aiemmin kannattaneet Rkp:tä.

– Ongelma on se, että Rkp ei enää edusta konservatiivisten suomenruotsalaisten arvoja. Rkp on valunut myös pelottavan paljon vasemmalle.

– KD on saanut vahvan aseman erityisesti Vaasan vaalipiirin pohjoisosissa ja näissä kunnissa mennään todennäköisesti nytkin eteenpäin, Byskata arvioi.

Kuuntele koko Leo Byskatan haastattelu KD-Kompassi-ohjelmassa lauantaina 22.5. klo 12.50 alkaen.

Ylös