– Soten rahoitus ei kannusta panostamaan ennaltaehkäiseviin palveluihin, KD:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Riitta Kuismanen arvioi

17.9.2021 klo 10:06 Politiikka Samuli Rissanen

KD-Kompassin vieraana on tällä viikolla uunituore kristillisdemokraattien puoluevaltuuston puheenjohtaja Riitta Kuismanen.

Hän kertoo olevansa huolissaan yhteiskunnan kahtiajaosta, joka näkyy taloudessa, terveydessä, politiikassa ja ennen kaikkea arvoissa.

– Tuntuu, että olemme palaamassa viidakon lakeihin, jossa vahvat voittavat. Sellaisessa yhteiskunnassa kukaan ei koe olevansa turvassa. Raamatun arvot puolestaan suojelevat niitäkin, jotka eivät niitä arvoja jaa, Kuismanen sanoo.

Kuismanen on koulutukseltaan sosiaalipsykologi, fysioterapeutti ja suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Hän on aiemmin toiminut opettajana sosiaali- ja terveysalalla ja tällä hetkellä kehittämispäällikkönä omaishoitojärjestössä.

Kuismanen uskoo, että monipuolisesta kokemuksesta ja laajasta näkemyksestä on hyötyä aluevaaleissa, joissa valitaan uusille hyvinvointialueille ensimmäiset päättäjät.

Sote-uudistus jäi hänen mukaansa valitettavasti pelkäksi raamiksi: Tavoitteiden toteuttaminen jää puolestaan hyvinvointialueiden päättäjille.

– Se on raskas taakka.

Hoidon taso paranee, kun on pysyvät hoitosuhteet

Itse hän panostaisi ennaltaehkäisevään työhön, joka hillitsisi kustannuksia. Soten rahoituksessa on kuitenkin valuvika, sillä kannustimia tuottaa ennaltaehkäiseviä palveluita ei juuri ole. Päinvastoin: hyvinvointialue saa rahoitusta sen mukaan, mitä sairaampaa sen väestö on.

– Kuntien kurjistuvassa taloustilanteessa se on myös osa, josta tingitään, kun rahaa ei riitä kaikkeen.

Yksiittäinen kunta voi myös alkaa säästää ennaltaehkäisevistä palveluista ja lasku siirtyy hyvinvointialueelle. Kuismasen mielestä tilanne houkuttelee kuntia tähän.

– Mutta entä jos kaikki kunnat alkavat toimia näin? Silloin tästä tulee selkeä menoautomaatti hvyinvointialueille, joilla on motiivina käyttää joka ikinen euroa, joka sinne on myönnetty.

Kuismanen puhuu myös hoitajapulasta, jota hän lähtisi ratkomaan työhyvinvoinnin avulla. Hän muistuttaa, että työhyvinvointiin vaikuttaa esimerkiksi työpaikkakiusaaminen, joka lisääntyy kuormittavissa tilanteissa. Hoitoalalle tarvitaan lisäresursseja, jota voidaan ratkaista muun muassa työperäisellä maahanmuutolla.

– Tärkeää on myös pysyvä hoitosuhde, joka synnyttää tutkimusten mukaan parhaiten kustannussäästöjä, kun ei tarvitse joka kerta perehtyä potilaan historiaan. Vaihtuvat lääkärit myös määräävät enemmän turhia tai varmuuden vuoksia tehtyjä tutkimuksia. Hoidon taso paranee, kun on pysyvät hoitosuhteet, Kuismanen summaa.

Kuuntele Riitta Kuismasen haastattelu kokonaisuudessan KD-Kompassi-ohjelmassa Radio Deillä lauantaina 18.9. klo 12.50.

Ylös