Helsinkiläisen Ressun lukion opiskelijat ovat järjestäneet presidenttiehdokkaille vaalitentin. Kaikki kysymykset olivat oppilaiden omia. Tenttiin osallistuivat Mika Aaltola, Sari Essayah, Jussi Halla-Aho, Alexander Stubb sekä Olli Rehn.

Presidenttiehdokkaita pyydettiin esittäytymään opiskelijoille kertomalla hieman millaisia oppilaita he itse olivat lukioaikoinana. Kristillisdemokraattien Sari Essayah kertoi kirjoittaneensa ylioppilaaksi vuonna 1986 Lapinlahden lukiosta.

Opiskelu maistui Essayahille eikä inhokkiaineita ollut ollenkaan.

– Pidin kaikistakin aineista, mutta suosikkiaineet vaihtelivat: Joskus se oli matematiikka, joskus biologia. Ehkä äidinkieli oli kuitenkin sellainen, josta pidin läpi kouluvuosien.

Essayahin piti myös valita laulu, joka edustaa hänen poliittista sanomaansa. Lyhyen pohdinnan jälkeen hän päätyi Leonard Cohenin Hallelujah-kappaleeseen.

Kun keskustelu päätyi ulko- ja turvallisuuspolitiikan kovaan ytimeen, Essayah erosi muista paikalla olleista ehdokkaista siinä, ettei laajentaisi asepalvelusta naisille.

– Ajattelen niin, että kutsunnat on hyvä järjestää sillä tavalla, että se koskee kaikkia, mutta asevelvollisuuden pitäisin edelleen miehiä koskevana. Kannustan kyllä nuoria naisia sotilasuralle, hän sanoi.

Essayah erottautui joukosta myös, kun kysyttiin sallittaisiinko ydinaseiden varastoiminen Suomeen. Essayah tarkensi myönteistä vastaustaan siten, ettei uskonut, että kukaan olisi Suomeen tuomassa ydinaseita emmekä niitä tarvitse tänne.

– Mutta on hyvä myöskin varautua siihen, että joskus esimerkiksi kauttakulkutilanne saattaisi tulla. Siinä mielessä ydinenergialain uudistaminen, joka on hallitusohjelmassakin, on ihan järkevää tehdä.

Ehdokkailta kysyttiin myös Ahvenanmaalla sijaitsevan Venäjän konsulaatin sulkemisesta. Konsulaatti perustuu kansainvälisiin sopimuksiin; sen asema on valvoa Ahvenmaan demilitarisointia. Essayahin mukaan Suomi voisi tietynlaisena vastatoimena harkita sen sulkemista, mutta koska konsulaatin asema on erilainen kuin muiden, se ei ole aivan kädenkäänteessä mahdollista.

Oppilaat kysyivät myös mahdollisesta lähitulevaisuuden skenaariosta, jossa presidenttiehdokkaille tuli tilaisuus tavata Donald Trump Yhdysvaltain presidenttinä. Presidentti Sauli Niinistö siirsi aikanaan Trumpin käden pois polveltaan, kun Yhdysvaltain presidentti tällaisen eleen teki.

Sari Essayah oli arvostamansa presidentti Niinistön linjoilla.

– Näpeille tulisi, jos Trump yrittäisi käden laittaa polvelle, hän sanoi.

Sinänsä Essayah ei pitänyt Trumpin uudelleenvalintaa katastrofina esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyyspolulla.

– Ne puolustushallinnon sitoumukset, mitä USA on tehnyt Suomelle esimerkiksi DCA-sopimuksen muodossa, ovat vakaita. Ne eivät ole olleet sinällänsä riippuvaisia Yhdysvaltain kulloisestakin presidentistä.

Essayahin mukaan Trumpilla oli presidenttinä se myönteinen vaikutus, että hän herätteli Eurooppaa pitämään huolta omasta puolustuksestaan.

– Hän patisti lisäämään puolustusmäärärahoja, pitämään huolta puolustustarvikkeiden tuotannosta, jossa pitkä rauhan aika tuuditti Euroopan siihen, että nyt sitten kaivellaan laarin pohjia vähän joka maassa.

Essayahin mukaan kaikkein suurin riski Trumpissa liittyy hänen arvaamattomaan persoonaansa.

– Pidän vakavana laiminlyöntinä, että hän ei tuominnut epädemokraattisia hyökkäyksiä Capitolille.