Päivi Räsänen kysyy hallitukselta suurmoskeijasta: miten hallitus aikoo varmistaa, että päätöstä tehtäessä huomioidaan riittävällä tavalla turvallisuusnäkökohdat?

19.3.2017 klo 10:40 Politiikka Kristiina Kunnas

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen jätti perjantaina kirjallisen kysymyksen Helsingin suurmoskeijahankkeesta. Räsänen on huolissaan sekä turvallisuudesta että rahoituksen epäselvyyksistä.

–  Hankkeeseen liittyy niin paljon ongelmia, että hallituksen on syytä selvittää taustoja, ulkomaisen rahoituksen kanavia ja rahoituksen tarkoitusperiä sekä varmistaa, että päätöstä tehtäessä huomioidaan riittävällä tavalla turvallisuusnäkökohdat, kansanedustaja Päivi Räsänen muistuttaa.

Räsänen selostaa kirjallisessa kysymyksessään moskeija-hankkeen taustoja. Suurmoskeijaa on suunniteltu Helsinkiin, Hanasaaren voimalan ja Sörnäisten rantatien väliin.

Kulttuuri- ja uskontofoorumi Fokus, sekä kaksi pienehköä järjestöä, Suomen muslimiliitto ja Suomen musliminaiset, ovat ajaneet Helsingin suurmoskeijahanketta. Hankkeesta ei ole yksimielisyyttä Suomen muslimiväestön keskuudessa. Helsingin muslimiyhteisöstä on aiheellisesti ilmaistu huoli siitä, että suurmoskeija ei edusta laajasti muslimiväestöä.

Katsooko hallitus, että suurmoskeijahankkeen taustoista, ulkomaisen rahoituksen kanavista ja rahoituksen tarkoitusperistä näin suuren mittaluokan hankkeessa on riittävästi tietoa ja miten hallitus aikoo varmistaa, että päätöstä tehtäessä huomioidaan riittävällä tavalla turvallisuusnäkökohdat?

Räsänen kertaa kysymyksessään moskeija-hankkeen rahoitusta. Suurmoskeija on saanut merkittävän alkupääoman Bahrainin sunnijohtoisesta, autoritäärisestä kuningaskunnasta, royal court -nimisestä ministeriöstä.

– Arabikevään 2011 melskeet ylsivät myös Bahrainiin. Bahrainin sunnimuslimeja edustava kuningashuone kukisti silloin shiiaenemmistön kansannousun verisesti Saudi-Arabian tuella. Muun muassa Human Rights Watch on raportoinut Bahrainin sunnihallituksen ihmisoikeusloukkauksista, Räsänen toteaa.

–  Suomen muslimiväestön keskuudesta esimerkiksi shiialaisen Resalat-yhdyskunnan kulttuurisihteeri Madjid Bahmanpour on kritisoinut Bahrainin kytkentöjä Saudi-Arabiaan ja salafismiin. Salafismiin kuuluu taipumus tulkita ankarasti koraanin kirjoituksia, ja esimerkiksi Isis on sunnilaista ääriajattelua edustava terroristijärjestö.

Räsäsen mielestä moskeijahankkeen rahoituksen tulisi olla mahdollisimman läpinäkyvää, mutta tällä hetkellä siitä on paljon epäselvyyttä.

– On huolestuttavaa, jos moskeijan rahoituksessa on yhteyksiä Saudi-Arabian kaltaisiin maihin, joissa harjoitetaan tiukan linjan islamia. Mellunmäen shiia-yhteisön imaami on ilmaissut huolensa ulkomaisen rahoituksen mukana tuomista ongelmista Suomeen. Osa Suomen muslimiväestöstä pelkää, että rahoituksen toteutuessa moskeijan imaamikoulutukseen juurtuu sunnilainen salafijihadismi, joka on yhdistetty väkivaltaiseen radikalismiin.

–  On totta, että Euroopasta löytyy useita valitettavia esimerkkejä moskeijoista, joissa on suljettujen ovien takana levitetty väkivaltaisen radikalisoitumisen sanomaa sekä kannustettu sharialain noudattamiseen, Räsänen perustelee.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla on turvata uskonnonvapauden toteutuminen ja edistää mahdollisuuksia uskontojen tunnustamiseen ja harjoittamiseen.

– Muslimeilla on oma uskonnonvapautensa kokoontua, mutta juuri muslimiväestön keskuudesta on kuitenkin ilmaistu vakava huoli siitä, että suurmoskeijan rahoituksen toteutuessa moskeija tulee olemaan vain pienen piirin hanke ja sunnien ja shiiojen väliset konfliktit ja jännitteet rantautuvat Suomeen. Sisäministeriön vastuulla on puolestaan huolehtia kansallisesta turvallisuudesta ja selvittää myös tämän hankkeen taustat ja mahdolliset siitä aiheutuvat uhkat.

Räsäsen kirjallinen kysymys päättyy seuraavasti:

”Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Katsooko hallitus, että suurmoskeijahankkeen taustoista, ulkomaisen rahoituksen kanavista ja rahoituksen tarkoitusperistä näin suuren mittaluokan hankkeessa on riittävästi tietoa ja miten hallitus aikoo varmistaa, että päätöstä tehtäessä huomioidaan riittävällä tavalla turvallisuusnäkökohdat?”