Hallituksen linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 15 itsehallintoalueella jättävät vielä lukuisasti yksityiskohtia auki.

Hallituksen viime viikonloppuista sote-ratkaisua tänään esitellyt Keskustan Juha Rehula pyrki parhaansa mukaan selittämään, tuleeko Suomeen nyt 18 vai 15 sote-aluetta.

– Itsehallintoalueita on 18, mutta sote-alueita 15, Rehula sanoo.

Kolmen itsehallintoalueen pitää siis järjestää sote-palvelunsa yhteistyössä toisen alueen kanssa. Rehulan mukaan päätöstä siitä, mitkä itsehallintoalueet jäävät ilman omaa sote-aluetta, ei ole vielä tehty.

Erillisestä ERVA-alueesta luovutaan, koska oletus on, että alueet pystyisivät keskenään sopimaan työnjaosta.

Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä on jatkossa 12 nykyisen 19:sta sijaan. Laajan päivystyksen saaraloita ei ole vielä päätetty.

Tosin nykyiset viisi yliopistosairaalaa, Hyks, Tays, Tyks, Oys ja Kys jatkavat sekä tutkimussairaaloina että laajan päivystyksen sairaaloina.

Lisäksi muiden alueiden keskussairaaloihin jää suppeampi ympärivuorokautinen päivystys.

Sote-alueiden määrä ei ole kiveen hakattu vaan alueita arvioidaan joka viides vuosi tehtävällä järjestämispäätöksellä. Silloin katsotaan, onko yksi, kaksi, kolme, neljä tai viisi näistä sote-alueista pystynyt hoitamaan niitä tehtäviä ja velvoitteita, joita niillä on.

Jos sote-alue ei ole kyennyt selviytymään velvoitteistaan, lähtee myös alueiden määrä laskuun.

Erityisesti Kokoomuksen esilläpitämä malli valinnanvapaudesta on vasta rakenteilla. Rehulan mukaan työn alla on suomalainen malli, joka on yhdistelmä muiden maiden parhaita käytäntöjä Suomen oloihin sovellettuna.

Valinnanvapaus olisi pääsääntö perustason palveluissa, ja käytössä soveltuvin osin myös erikoistason sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Monikanavaisesta sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallista on tarkoitus siirtyä yksikanavaiseen. Rahoituksessakin vastuu ja ohjat on valtiolla.

Sote-uudistus etenee nyt lainvalmisteluun ja se on määrä päätyä lausuntokierroksille ensi keväänä. Vuoden päästä laki tuotaisiin eduskunnan käsiteltäväksi.

Uuden rakenteen ja sen mahdollistavan rahoitusmallin on tarkoitus olla voimassa vuoden 2019 alusta.