Osaatko tunnistaa henkisen väkivallan?

10.11.2015 klo 07:00 Kotimaa KD Lehti

Valoa, ei väkivaltaa -viestikampanja auttaa tunnistamaan henkistä väkivaltaa. Sen tyypillisiä viestintämuotoja ovat kontrolli, syyllistäminen, itsemurhalla uhkaaminen, mitätöiminen, haukkuminen, väkivallalla uhkaaminen, vaino ja kiristäminen. – Pelko ei kuulu rakkauteen, muistuttaa Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen.

Henkisen väkivallan tunnistaminen voi olla vaikeaa. Paras keino tunnistamiseen on henkisen väkivallan aiheuttama pelko.

Henkinen väkivalta on systemaattista uhrin itsetunnon luhistamista, mitätöimistä, minuuden murtamista, joka johtaa usein lamaantumisen tunteeseen ja pakotettuun tarpeeseen mukautua tekijän muuttuviin mielialoihin.

25. marraskuuta vietetään YK:n naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavaa päivää. Tuona päivänä sytytetään kynttilöitä Valoa, ei väkivaltaa -tapahtumissa ympäri Suomen, väkivallan vuoksi menehtyneiden naisten muistolle.

Henkinen väkivalta on systemaattista uhrin itsetunnon luhistamista, mitätöimistä, minuuden murtamista.

– Onko tämä normaalia? Se on yleisin kysymys. Suurin osa meille soittavista naisista on kokenut myös fyysistä väkivaltaa, mutta haluaa puhua henkisen väkivallan seurauksista: Onko oikein, että hän haluaa minun olevan koko ajan kotona? Saako hän uhkailla minua itsemurhalla? Olenko todella niin surkea ihminen kuin hän väittää, kuvailee Naisten Linjan toiminnanjohtaja Elina Nikulainen.

Valoa, ei väkivaltaa -viestikampanja nostaa esille henkiselle väkivallalle tyypillisiä viestintämuotoja. Kontrolli, syyllistäminen, itsemurhalla uhkaaminen, mitätöiminen, haukkuminen, väkivallalla uhkaaminen, vaino ja kiristäminen tulevat kampanjan viestien kautta hyvin konkreettiseksi osaksi lukijansa todellisuutta.

Kampanja muistuttaa, että tällaiset viestit eivät saisi kuulua yhteenkään rakkaussuhteeseen.

Suomalaisista naisista 53% on kokenut kumppanin tekemää henkistä väkivaltaa 15 ikävuoden jälkeen (Euroopan Perusoikeusvirasto, 2014). EU:n keskiarvo on 43%. Naisten Linjaan yhteyttä ottavista naisista 80% haluaa käsitellä muiden väkivallan muotojen lisäksi kokemaansa henkistä väkivaltaa.

Elokuussa voimaan tullut Istanbulin sopimus vaatii henkisen väkivallan selkeää kriminalisoimista.

Kampanjan järjestää Väkivaltaobservatorio, joka on järjestöjen, tutkijoiden ja yksityishenkilöiden muodostama verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Väkivaltaobservatorio on kansalaisjärjestöjen, tutkijoiden ja yksityishenkilöiden muodostama verkosto naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan. Tänä vuonna kampanjaa koordinoi Naisten Linja. Observatorio perustettiin vuonna 2005 ja sen toimintaa koordinoi Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry.

Tämä kampanja haluaa vetää rajan rakkauden ja henkisen väkivallan väliin. Pelko ei kuulu rakkauteen.

Kampanjan sivuilla julkaistaan joka toinen päivä kampanjaa tukevan julkisuudenhenkilön sitaatti henkisestä väkivallasta. Kampanjassa henkistä väkivaltaa vastaan ovat mukana muun muassa näyttelijä Krista Kosonen, psykoterapeutti Maaret Kallio, muusikko Olavi Uusivirta, kirjailija Katja Kettu, kirjailija Eppu Nuotio, ohjaaja Taneli Mustonen, kirjailija Salla Simukka, näyttelijä Essi Hellén, kirjailija Riikka Pulkkinen ja Finnairin toimitusjohtaja Pekka Vauramo.

Lue lisää kampanjasta täältä:
http://vakivaltaobservatorio.fi

 

 

 

 

Ylös