Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman mielestä ei ole oikein, että hallitus käyttää sakkoja keinona tilkitä valtiontaloutta. Lisäksi hallituksen kriminaalipolitiikka on hakoteillä, mikäli liikennerikkomuksista seuraa suuremmat rangaistukset kuin esimerkiksi pahoinpitelystä tai raiskauksesta.

Östman kertoo, että hallitus on antanut eduskunnalle esityksen, jonka mukaan päiväsakkoa ja rikesakkoa korotettaisiin merkittävästi.

– Hallitus on kestämättömällä kriminaalipoliittisella linjalla, mikäli liikennerikkomukset ja niistä seuraavat sakkorangaistukset koetaan suuremmaksi rikokseksi kuin esimerkiksi seksuaalinen häirintä tai pahoinpitely

Päiväsakot käytännössä kaksinkertaistetaan. Alimmatkin  sakkosummat kasvavat puolitoistakertaiseksi nykyiseen verrattuna.

Esimerkiksi rikesakon enimmäismäärää korotetaan 200 eurosta 285 euroon, mutta lakia muutetaan niin, että rikesakkoa voidaan korottaa jopa 400 euroon ilman lakimuutosta.

Östman muistuttaa, että rikesakon enimmäismäärää korotettiin viimeksi syksyllä 115 eurosta 200 euroon, mikä oli aiemmin lainmukainen enimmäismäärä.

Samalla korotetaan myös yhteisösakkoa, joka kasvaa lähes kolminkertaiseksi.

Päivä- ja rikesakkojen korotus perustuu hallitusohjelmaan ja muodostavat osan talouden sopeutustoimista. Muutokset astuisivat voimaan jo tänä keväänä.

Mikäli sakkojen korotukset eivät merkittävästi muuta ihmisten käyttäytymistä ja sakkojen määrä pysyy muuttumattomana, laskee hallitus, että korotukset lisäävät valtion tuloja noin 53 -56 miljoonaa euroa vuodessa.

Yli kaksi kolmasosaa varsinaisista sakkorangaistuksista määrätään liikennerikoksista.

Lisätalousarviossaan hallitus esittää 1,7 miljoonan euron lisämäärärahoja valvontakameroiden hankintaan. Päätöstä perustellaan muun muassa sillä, että hankinta maksaa itsensä nopeasti takaisin lisääntyvien sakkotuottojen muodossa.

Östmanin mielestä hallitus on nyt valinnut uuden linjan, joka käytännössä tarkoittaa ratkaisevasti erilaista valtiontalouteen kytkettyä kriminaalipolitiikkaa.

–Tämän politiikan seurauksena poliisit eivät varsinaisesti enää valvo liikennettä vaan keräävät rahaa valtion kirstuun, Östman kirjoittaa.

– Ikävä kyllä tällaisella muutoksella on useita negatiivisia vaikutuksia. Kansalaisten luottamus poliisiin heikkenee. Kohtuuttomat sakkomaksut liikennerikkomuksista eivät ole kansan oikeustajun mukaisia, hän arvioi.

Hallituksen esitys on Östmanin mukaan erikoinen myös siinä mielessä, että oikeusministeri Jari Lindström vasta viime kesänä päätti aloittaa selvityksen siitä, ovatko rangaistukset oikeassa suhteessa yleisen oikeustajun kanssa.

Yksi hallitusohjelman tavoitteista on myös, että oikeusturvaa toteutetaan tehokkaasti ja että rangaistukset vastaavat ihmisten oikeustajua. Oikeusministeri ilmoitus selvityksestä tuli Tapanilan raiskauksen lievistä rangaistuksista nousseen kohun jälkeen.

– Tästä näkökulmasta katsottuna pidän hallituksen esitystä, joka johtaa merkittäviin ylinopeussakkojen korotuksiin, ristiriitaisena oikeusministerin omien ajatusten kanssa.

– Hallitus on kestämättömällä kriminaalipoliittisella linjalla, mikäli liikennerikkomukset ja niistä seuraavat sakkorangaistukset koetaan suuremmaksi rikokseksi kuin esimerkiksi seksuaalinen häirintä tai pahoinpitely, Östman perustelee.