Valinnanvapauden vaikutus sote-palveluiden yhdenvertaisuuteen jakaa voimakkaasti sosiaali- ja terveysjohtajien näkemyksiä. SOSTEn kyselyyn vastanneista 38 prosenttia arvioi yhdenvertaisuuden parantuvan.

Toisaalta 36 prosenttia arvelee yhdenvertaisuuden vähenevän.

Erityistä huolta sote-johtajissa aiheutti pitkäaikaissairaiden ja monipalveluasiakkaiden palvelujen saatavuus uudessa järjestelmässä: pystytäänkö heille varmistamaan ehjät, toimivat hoitoketjut.

– Valinnanvapautta on punnittava erityisesti siitä näkökulmasta, edistääkö se sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumista asiakkaan näkökulmasta. Parantaako se palvelujen saatavuutta ja laatua ja sitä kautta kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja, SOSTE:n johtaja Anne Knaapi painottaa.

Kyselyn vastaajien mielestä asiakkaiden valinnanvapauden lisääminen parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta.

Valinnanvapauden ennakoidaan parantavan palvelujen laatua kaupungeissa ja taajamissa. Saatavuuden ennakoidaan parantuvan taajamissa ja keskikokoisissa 25 000-60 000 asukkaan kunnissa. Vastaavasti maaseudulla palvelujen saatavuuden arvioidaan heikkenevän.

Erityistä huolta sote-johtajissa aiheutti pitkäaikaissairaiden ja monipalveluasiakkaiden palvelujen saatavuus uudessa järjestelmässä: pystytäänkö heille varmistamaan ehjät, toimivat hoitoketjut.

Johtajien mukaan valinnanvapaus toteutuu huonosti erityisesti muistisairailla ja kehitysvammaisilla, jos omaiset eivät aktiivisesti seuraa palvelujen saamista.

– Tarvitaan tarkkaa määrittelyä siihen, mihin sosiaali- ja terveyspalveluihin valinnanvapaus soveltuu. Mikäli asiakas tarvitsee valinnan tekemiseen tukea, tarvittava palveluohjaus on järjestettävä. Palveluohjauksen merkitys korostuu, Knaapi painottaa.

Puolet sosiaali- ja terveysjohtajista ennakoi valinnanvapauden lisäävän sote-kustannuksia. Kustannusten nousussa johtajat pohtivat erityisesti seuraavia kysymyksiä: Millä perusteilla yksityisen palvelun suoritteita korvataan? Missä laajuudessa palveluja voi julkisin varoin käyttää?

SOSTEn Sosiaalibarometri-kyselyyn vastasi kaikkiaan 109 kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- terveysjohtajaa. Vastaajat edustavat yhteensä 53 prosenttia kunnista.