Tekninen kehitys on nopeassa murroksessa, jota on vaikea hahmottaa. Risto Linturi oli keräämässä kolme vuotta sitten eduskunnan tulevaisuusvaliokuntaa varten tietopaketin ”Suomen sata uutta mahdollisuutta”.

Siihen kerättiin ja ryhmiteltiin uudet nousevat teknologiat.

– Pyrittiin kattamaan koko teknologian kenttä.

Jotta uusien teknologioiden merkittävyyttä voitiin arvioida, kehitettiin nelitasomalli, jossa niitä pisteytettiin.

– Nyt kolmen vuoden jälkeen nähdään, että nelitasomalli ennusti hyvin sitä, mitkä tekniikat etenevät nopeasti. Olin itsekin hämmästynyt kuinka nopeasti tekniset ratkaisut kehittyvät ideasta prototyypiksi ja siitä tuotteeksi, sanoo Linturi. Hän ottaa esimerkiksi tyhjöputkessa liikkuvan junan, hyperloopin, jota jo nyt kokeillaan, vaikka idea esitettiin vasta kolme vuotta sitten.

– Suomessa oltiin nopeita uuden teknologian omaksujia 150 vuoden aikana, ja meillä on aina rakennettu uutta ulkomaisen tekniikan päälle, muistuttaa Linturi.

Internet on jo muuttanut suomalaista yhteiskuntaa, mutta uusista teknologioista moni tuo vielä suurempia muutoksia seuraavien parin vuosikymmenen aikana. Pysyykö Suomi kehityksessä mukana? Linturin mielestä meillä ripustaudutaan vanhaan.

– Tultiin vauraiksi ja mukavuudenhaluisiksi. Ei haluta ottaa riskejä ja pidetään kiinni saavutetuista eduista. Ennen oli nälkä parempaan. Kuka nyt lobbaa sen teollisuuden ja niiden rakenteiden puolesta, joita ei vielä ole? Pitäisi palata siihen 90-luvun teknologiaihmeen luoneeseen tilaan, jossa hallinto mahdollisti uusia teknologioita muuttamalla säädösympäristöä merkittävästi internetin, kännyköiden ja pankkitoiminnan alueella.

Osaamista noilla alueilla oli lisätty jo pitkään. Huomiotalous suuntautui niitä kohden, samoin julkiset hankinnat.

– Ilman tällaista kysynnän luontia, johon ei yksikään startup eikä suurikaan yritys yksin kykene, valuu tieteellinen osaaminen lähes poikkeuksetta muihin käsiin.

Risto Linturi ei usko julkisen tutkimusrahan lisäämisen autuuteen.

– Monet nykyisistä läpimurroista kehitettiin, vaikka julkinen rahoitus oli pientä. Kysyntä ja ihmisten tarpeet ratkaisevat mitä kannattaa kehittää. Kun mahdollistetaan uuden kehittäminen, asiakkaat lopulta rahoittavat sen.

Kun Linturia pyytää nimeämään suosikkeja uusista teknologioista, luettelosta tulee pitkä:

3D-tulostimilla voidaan tulostaa monimutkaisia kappaleita. Käsiproteesejakin on tulostettu ilmaiseksi jaetulla yleisellä ohjelmalla. Linturilla oli itselläänkin 3D-tulostin, mutta ei ole enää.

– Kyllästyn helposti. Mutta periaatteessa 3D-tulostimet mahdollistavat tavaroiden valmistamisen kotona. Ne eivät kuitenkaan leviä itsestään. Tuhat teekkaria voisivat opinnäytteinä kukin tehdä 10 eri esineen tulostusmallit, jotka olisivat ilmaiseksi kaikkien käytössä, ehdottaa Linturi.

Materiaalitutka kiinnostaa Linturia, koska sillä on paljon arkipäivän sovellutuksia. Kyse on pienestä kämmenen kokoisesta spektrometristä. Kokeilussa on sellainenkin, joka voi tunnistaa 170.000 eri molekyyliä.

– Voit osoittaa sillä vaikka juomaasi tai ruokaasi ja selvittää paljonko siinä on kaloreita ja mitäkin ainesosaa. Monet tuoteselosteet tulevat tarpeettomiksi. Tai voit osoittaa kasvia ja selvittää sen kastelutarpeen. Tai lääkettä, onko se alkuperäislääke. Tai veritippaa verenkuvan analysoimiseksi.

Ihmisen elintoimintoja seuraavia ja analysoivia laitteita kehitetään jatku- vasti pienemmiksi ja tehokkaammiksi.

– Keinoäly voi tehdä jo nyt normaalia terveyskeskuslääkäriä luotettavamman diagnoosin monesta perussairaudesta.

Risto Linturi haluaa kehittää raporttia jatkuvasti verkkoon päivittyväksi avoimeksi innovaatiopankiksi. Sen avulla voisivat tutkijat, tekniset osaajat ja yrittäjät löytää toisensa ja verkostoitua.

Luetteloa voisi jatkaa kirjan verran. Tuhat uutta teknologialäpimurtoa julkistettiinkin kirjana toukokuun alussa. Tämä tulevaisuusvaliokunnalle esiselvitys ”Teknologiamurros 2013-2016” päivittää ”Sata uutta mahdollisuutta”-kirjaa. Siihen koottiin laajan joukkoistuksen tulokset.

– Facebook-ryhmässä julkaistuja viitteitä keräsi 132 henkilöä.

Risto Linturi haluaa kehittää raporttia jatkuvasti verkkoon päivittyväksi avoimeksi innovaatiopankiksi. Sen avulla voisivat tutkijat, tekniset osaajat ja yrittäjät löytää toisensa ja verkostoitua.

– Eri teknisten mahdollisuuksien yhteyteen tulisi myös järjestelmällisesti kammata mitkä sääntelyt ja käytänteet jarruttavat uusien ratkaisujen käyttöönottoa.

Innovaatiopankin avulla voitaisiin tunnistaa uusia ammatteja ja osaamisalueita, joita uusista tekniikoista syntyy, mikä palvelisi koulutuksen ja tutkimuksen suuntaamista.