Suomen korkeakoulukirjastojen henkilöstö on vähentynyt 250 henkilötyövuodella viimeisen kuuden vuoden aikana.

Kansalliskirjaston kokoamasta tieteellisten kirjastojen yhteistilastosta käy ilmi, että korkeakoulukirjastot ovat säästöpaineessa joutuneet karsimaan rajusti henkilöstöään ja tilojaan.

Kirjastoihin tehtiin vuonna 2015 kaikkiaan reilut 10,5 miljoonaa fyysistä kirjastokäyntiä. Verkossa asiointeja oli kaikkiaan lähes 16,5 miljoonaa

Kirjastojen kokonaismenojen kasvu pysähtyi vuonna 2012, jolloin ne olivat yhteensä lähes 157 miljoonaa euroa. Viime vuosina kulut ovat laskeneet niin, että vuonna 2015 ne olivat yhteensä 150 miljoonaa euroa.

Suurin euromääräinen säästö on saavutettu karsimalla henkilöstömenoista 4,7 miljoonaa euroa sekä tilakuluista 2,5 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 lopussa korkeakoulukirjastoissa tehtiin 1390 henkilötyövuotta, mikä on 250 henkilötyövuotta vähemmän kuin vuonna 2010.

Kirjastojen kustannuksista vain aineiston hankintakulut ovat viime vuosina kasvaneet. Ne olivat vuonna 2015 yhteensä 36 miljoonaa euroa.

Painettuihin aineistoihin käytetään yhä vähemmän rahaa, kun taas elektronisten aineistojen kuten tieteellisten julkaisujen kulut ovat jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2015 painettuihin aineistoihin käytettiin enää 6,6 miljoonaa euroa, kun elektronisten aineistojen kulut olivat jo lähes 29,5 miljoonaa euroa.

Elektronisten aineistojen määrä ja kustannukset ovat kasvaneet tasaisesti vuodesta 2002 alkaneen seurannan aikana, ja ne ovat nousseet n. 8 miljoonasta runsaaseen 29 miljoonaan euroon.

Kirjastoihin tehtiin vuonna 2015 kaikkiaan reilut 10,5 miljoonaa fyysistä kirjastokäyntiä. Verkossa asiointeja oli kaikkiaan lähes 16,5 miljoonaa.