Hallitus päätti perääntyä vanhuspalveluiden laatusuosituksen mukaisen mitoituksen alarajan laskemisesta 0,4:ään. Vanhuspalveluista haetaan kuitenkin edelleen 70 miljoonan euron säästöjä.

Hallitus aikookin väljentää nyt mitoitukseen laskettavan hoitohenkilöstön kriteerejä niin, että mukaan laskettaisiin nykyistä ”joustavammin perustein hoitoon osallistuva henkilökunta” kuten  taideterapeutit ja viriketoiminnan ohjaajat ja mahdollisesti jopa vapaaehtoistyöntekijöitä.

– Mitoitusta on myös kyettävä lisäämään silloin, kun asiakkaan hoidon tarve sitä vaatii, esimerkiksi saattohoidossa

Terveys-ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehy ei hyväksy, että mitoitukseen lasketaan muita kuin välitöntä hoitotyötä ja kuntoutusta tekevät koulutetut ammattihenkilöt sekä osa hoiva-avustajien työpanoksesta, kun se kohdistuu suoraan asiakastyöhön kuten avustamiseen ruokailussa, peseytymisessä, pukeutumisessa tai wc-käynneissä.

– Laskentatavan väljentäminen merkitsee todellisuudessa hoitajamitoituksen laskemista nykyisestä, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo arvioi.

Hänen mukaansa lyhytnäköinen tinkiminen hoitohenkilöstöstä ja sen osaamisesta ei edes johda säästöihin vaan aiheuttaa pitkällä tähtäimellä lisäkustannuksia esimerkiksi sairaalapäivinä erikoissairaanhoidossa.

– Sivistysvaltion pitää pystyä huolehtimaan heikoimmistaan verovaroin. Perustuslain mukaan kaikilla on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Vanhuspalveluihin kohdistuvista leikkauksista pitäisi luopua kokonaan, Vesivalo sanoo.

Tehy pitää hyvänä yhtenäisten menetelmien ja hoitoisuusmittareiden käyttöä palvelutarpeen arvioinnissa. Myönteistä laatusuosituksen uudistamisessa on myös se, että samat suositukset koskevat jatkossa sekä julkista että yksityistä sektoria.

– Mitoitusta on myös kyettävä lisäämään silloin, kun asiakkaan hoidon tarve sitä vaatii, esimerkiksi saattohoidossa, Vesivalo muistuttaa.