Keskuskauppakamari: Suomen laadittava suunnitelma yritysverotuksen kehittämiseksi

18.4.2017 klo 09:23 Politiikka Samuli Rissanen

Keskuskauppakamarin mukaan hallituksen tulisi puoliväliriihessä sitoutua yritysverotuksen kehittämiseen. Yhteisöverokannan asteittainen alentaminen ja verotuksen ennustettavuuden parantaminen edistäisivät talouskasvua ja kasvattaisivat veropohjaa.

Hallitus kokoontuu ensi viikolla pohtimaan kehysriihessä jäljellä olevan hallituskauden aikana toteutettavia toimenpiteitä.

Keskuskauppakamarin veroasioista vastaavan johtajan Ann-Mari Kemellin mukaan hallituksen tulisi sitoutua yritysverotuksen kehittämissuunnitelmaan, jolla luodaan edellytyksiä talouskasvulle ja verotulojen lisääntymiselle.

– Kansainvälisessä yritystoiminnassa samasta tulosta joudutaan usein maksamaan verot kahdessa eri valtiossa. Yritysten kannalta on olennaista, että Suomi sitoutuu kansainvälisiin sopimuksiin, joilla kaksinkertainen verotus poistetaan tehokkaasti

Tällä hetkellä useissa valtioissa suunnitellaan suuria muutoksia verojärjestelmiin. Myös Suomessa tulisi miettiä, miten verojärjestelmän kautta voidaan edistää yritysten toimintaedellytyksiä ja saada kilpailuetua.

– Ei riitä, että seurataan muiden maiden kehitystä ja pyritään jälkikäteen korjaamaan syntyneitä epäkohtia, Kemell sanoo.

Yritysverotuksen kehittämissuunnitelmaan tulisi Kemellin mukaan sisältyä muun muassa yhteisöverokannan asteittainen alentaminen, verotuksen ennustettavuuden parantaminen, verosopimusverkoston kasvattaminen sekä verolainsäädännön päivittäminen vastaamaan yritysten toimintaympäristöä.

Kemell pitää yritysverotuksen ennustettavuutta ongelmallisena erityisesti kansainvälistä liiketoimintaa harjoittavissa yrityksissä.

– Kansainvälisessä yritystoiminnassa samasta tulosta joudutaan usein maksamaan verot kahdessa eri valtiossa. Yritysten kannalta on olennaista, että Suomi sitoutuu kansainvälisiin sopimuksiin, joilla kaksinkertainen verotus poistetaan tehokkaasti, Kemell painottaa.

Kemell muistuttaa, että kaksinkertainen verotus lisää yritysten kustannuksia ja muodostaa kilpailuhaitan, ellei Suomi ota kilpailijamaiden tavoin käyttöön erilaisia veroriitojen ratkaisumekanismeja.

– Tässäkin suhteessa aktiivinen ja eteenpäin katsova veropolitiikka on sekä Suomen valtion että yritysten edun mukaista, Kemell toteaa.