Kuivuus ja helteet ovat pahentaneet jo alkukesällä syntyneitä satotappioita etenkin Etelä-Suomessa. Pro Agrian kasvutilannekatsauksen mukaan kevätviljojen sato on jäämässä Etelä-Suomessa 50–60 prosenttiin tavallisesta satomäärästä. Muualla maassa jäädään 75–85 prosenttiin keskimääräisestä tasosta. Budjettiriihestä odotetaan esityksiä kriisitoimista.

Tilanteen vakavuutta kuvastaa se, että odotettavissa on heikoin viljasato tällä vuosituhannella. Pro Agrian uuden arvion mukaan sadon kokonaismäärä olisi jäämässä pienimmäksi sitten vuoden 1987. Huonoja vuosia on ollut useita peräkkäin, mikä on syventänyt tilojen ahdinkoa.

Viljasadon ohella myös monet muut viljelyskasvit ovat kärsineet kuivuudesta. Pro Agrian mukaan esimerkiksi rypsin ja rapsin satonäkymät vaihtelevat välttävästä tyydyttävään. Samanlainen on arvio härkäpavun sadosta.

Odotukset hyvästä sadosta menetettiin jo aiemmin alkukesän kuivuuden takia, ja heinäkuussa pitkä hellejakso pahensi tilannetta. Kaikkein kuivimmilla alueilla kevätvilja on pakkotuleentumassa eli kypsymässä ennen aikojaan, minkä takia jyvät jäävät kevyiksi.

– Pahimmilla alueilla on ollut se tilanne, että vapun jälkeen ei ole satanut kuin muutamia millejä, kertoo Pro Agrian johtava asiantuntija Sari Peltonen.

Kuivuus on koetellut ankarasti ainakin Varsinais-Suomea, Satakuntaa, Uuttamaata ja Etelä-Karjalaa. Tämän vuoden erityispiirteenä ovat suuret tilakohtaiset erot, jotka riippuvat kylvöjen ajankohdasta ja sateiden osumisesta peltolohkoille. Jopa samalla tilalla voi olla hyvin erilainen satotilanne eri lohkoilla.

Pro Agrian mukaan kuivuuden jatkuminen vaarantaa myös nurmirehujen riittävyyden maatiloilla ensi talvena. Heikosta viljasadosta kärsivät siten myös nautatilat, jotka voivat joutua turvautumaan yhä enemmän teollisiin rehuihin, mikä tarkoittaa lisäkustannuksia tiloille.

– Osa tiloista on miettinyt jo eläinmäärän vähentämistäkin, Peltonen sanoo.

Budjettiriihestä odotetaan esityksiä kriisitoimista

Elokuun lopulla pidettävään hallituksen budjettiriiheen maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk) aikoo viedä toimia, joilla maatilojen tilannetta helpotetaan. Hän ei halua vielä tarkemmin arvioida, mitä toimet olisivat tai paljonko niihin haetaan rahaa.

Maataloustuottajia edustava MTK on esittänyt yhdeksi kriisitoimeksi hehtaareihin perustuvan yleiskorvauksen maksamista kaikille tiloille.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah on vaatinut hallitukselta pikaisia toimia viljelijöiden auttamiseksi Ruotsin esimerkin mukaan. Hän katsoo, että pidemmän aikavälin ratkaisuna viljelijöiden satovahinkovakuutusten rakennetta ja maksuja tulee vähentää sillä, että myös elintarviketeollisuus ja vähittäiskauppa velvoitetaan osallistumaan esimerkiksi rahaston kautta vakuutusmaksujen maksamiseen.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa työskentelevä KD:n ryhmäpuheenjohtaja Peter Östman on useaan otteeseen muistuttanut elintarvikkeiden huoltovarmuuden ja maatalouden tulevaisuuden turvaamisesta.

– Huoltovarmuutemme taso on kriittinen, jos kriisi yllättäisi meidät kulman takaa. Tavoitteena tulee olla, että Suomessa pellot säilyvät viljeltyinä ja alkutuottajat myös saavat työstään ansaitsemansa palkan, Östman totesi äskettäin kolumnissaan.

Ei vaikutuksia kuluttajien ruokalaskuun

Kehnosta viljasadosta kärsivät ennen muuta viljelijät ja muut maataloustuottajat. Suomalaisten kuluttajien ruokalaskussa vaikutukset eivät juuri näy, vaikka viljan hinta on kesän aikana noussut noin kymmenen prosenttia.

Esimerkiksi leivän hinnasta viljan raaka-ainekustannuksen osuus on vain 3–4 prosenttia. Tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta kertoo, että jos viljan hinta tuplaantuisi ja koko korotus vyörytettäisiin kuluttajien maksettavaksi, euron hintainen leipä kallistuisi kolme tai neljä senttiä. Nyt hintavaikutus jää kuitenkin vain murto-osaan siitä.

Lähteet: STT ja kdlehti.fi