Suomen pääministeri Juha Sipilää kovisteltiin Venäjän uhkasta sekä kehitysyhteistyövarojen leikkauksista Pohjoismaiden neuvoston avajaiskokouksessa.

Sipilän hallituksen rajut leikkaukset kehitysyhteistyöhön saivat voimakasta kritiikkiä Pohjoismaiden neuvoston avajaiskokouksessa. Sipilältä haluttiin kuulla, ovatko leikkaukset väliaikaisia vai pysyviä.

– Pidämme edelleen 0,7 % tasoa oman pitkän aikavälin tavoitteenamme. Tämä on väliaikainen ratkaisu, puolusteli pääministeri Juha Sipilä hallituksensa rajuja kehitysyhteistyöleikkauksia.

Ruotsalaisedustaja kovisteli Suomen pääministeriä Venäjän uhkasta.

Liittoutumattomuus on Suomelle paras turvallisuustae tällä hetkellä. Sen lisäksi olemme kuitenkin vahvistaneet maanpuolustustamme.

– Suomella on erittäin pitkä raja Venäjän kanssa. Venäjä käyttäytyy koko ajan uhkaavammin. Miten Suomi suhtautuu? Haluamme, että Suomi kuuluu tähän yhteiseen pohjoismaiseen perheeseemme myös suhtautumisessa Venäjään, muistutti ruotsalaisedustaja.

Sipilä vastasi maltillisesti.

– On totta, että meillä on runsaat 1300 kilometriä yhteistä rajaa. En näe Venäjän sotaharjoituksissa mitään erityistä. Me Suomessa olemme osa länttä, osa Pohjolan perhettä, olemme EU-rintamassa, olemme tuomitsemassa Venäjän toimet Krimillä ja Ukrainassa. Siitä huolimatta haluamme pitää käytännölliset välit kaikkiin naapureihimme, myös Venäjään.

– Liittoutumattomuus on Suomelle paras turvallisuustae tällä hetkellä. Sen lisäksi olemme kuitenkin myös vahvistaneet maanpuolustustamme, Sipilä totesi.

Omassa puheessaan avajaiskokouksessa Sipilä muistutti Pohjoismaiden kuuluvan saman arvopohjan maihin.

– Arvopohjamme on yhteinen. Olemme yhtä perhettä. Yhteiskuntapohjamme perustuu samaan arvoperinteeseen, Sipilä vakuutti.

– Kohtaamme samankaltaisia haasteita tällä hetkellä kaikissa Pohjoismaissa.

Pääministeri Sipilä otti osaa Trollhättanin tapahtuman uhreille.

– Trollhättanin tragedian kaltaiset asiat ovat suuri uhka yhteiskunnillemme, Sipilä totesi.

– Pohjoismaisen yhteiskuntamallimme perustan turvaaminen on nyt meille kaikkein tärkein tehtävä. Meidän on puolustettava pohjoismaisen yhteistyön merkitystä.

Sipilän mielestä pohjoismaisuus on arvo, joka ei saa unohtua eikä haalistua.

– Mutta meidän on käsiteltävä entistä konkreettisempia kysymyksiä. Näen myös ensi vuoden puheenjohtajuutemme erittäin tärkeänä.

– Pohjoismaiset yhteistyöministerit ovat aloittaneet prosessin, joka tähtää uudistukseen. Tarvitsemme hallituksenvälisessä yhteistyössä lisää resurssien osoittamista akuuttien tarpeiden mukaan.

Sipilä muistutti yhdestä lempiaiheestaan.

– Olen useasti sanonut, että tarvitsemme uuden NMT:n. Pohjoismainen mobiiliverkko 1980-luvulla loi pohjaa globaalille kasvullemme telemarkkinoilla, Sipilä totesi.

– Tarvitsemme uuden lippulaivahankkeen. Rimaa on nostettava korkeammalle yhteistyössä. Toivon, että niitä tapahtuu bioteknologiassa, digitaalisissa oppimisympäristöissä, luomalla digitaalisia palveluja terveydenhoitoon, vanhustenhoitoon. Vai eteneekö älykäs sähköverkko niin kuin NMT aikanaan? Entä mitä tapahtuu älykkään liikenteen sektorilla, voimmeko kenties luoda yhteisiä lippujärjestelmiä, kysyi Sipilä puheessaan.