Suomessa kaikkien työllisten keskimääräinen tehty viikkotyöaika on noin tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyempi. Lomat, arkivapaat ja poissaolot lyhentävät suomalaisten työaikaa keskimäärin enemmän kuin muualla.

Kaiken kaikkiaan suomalainen työaika ei ole EU-maiden vertailussa mitenkään poikkeuksellisen lyhyt. Merkittävä ero syntyy osa-aikatyön yleisyydestä. Suomessa kokopäivätyö on suosittua ja osa-aikatyö on eurooppalaisittain verrattuna harvinaista.

Tulokset selviävät Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n tuoreesta analyysista. Työaikavertailussa on käytetty apuna Eurostatin työaikatilastoa.

Kokoaikatyötä tekevän suomalaisen todellinen työviikko on EU-maiden lyhyin, noin 38,5 tuntia. Tämä on kaksi tuntia vähemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja jopa kolme tuntia vähemmän kuin Saksassa. Työviikot ovat Suomessa lyhyitä niin miehillä kuin naisilla.

Kokopäivätyön yleisyys nostaa kuitenkin Suomessa keskimäärin tehtyä viikkotyöaikaa.

Vaikka Suomessa siis tehdään EU:n lyhintä viikkoa, ei keskimääräinen tehty viikkotyöaika jää kuin tunnin EU-maiden keskiarvosta.

Lomat, arkivapaat ja poissaolot tosin lyhentävät tehtyä työaikaa enemmän kuin muualla.

Juha Sipilän hallituksen kilpailukykypaketti pidentää osaltaan suomalaisten työaikaa ja hillitsee  yksikkötyökustannuksia jatkossa.

Hallitus säätää vuosiloman enimmäispituudeksi kuusi viikkoa. Tämä merkitsee pisimpien vuosilomien lyhenemistä julkisella sektorilla sekä lisäksi joillakin yksityisen sektorin aloilla.

Samalla loppiainen ja helatorstai muutetaan palkattomiksi vapaiksi, eivätkä ne enää ole sunnuntaikorvauksiin oikeuttavia työpäiviä.

Lomarahoista leikataan 30 prosenttia.

Sairausloman palkkaa koskevaa säännöstä muutetaan siten, että ensimmäinen työstä poissaolopäivä on palkaton ja sen jälkeisiltä kahdeksalta sairauspäivältä maksetaan 80 prosenttia normaalista sairausajan palkasta.

Työehtoihin kohdistuva pakottava lainsäädäntö on voimassa määräaikaisesti kolme vuotta.