Kristillisdemokraattien Peter Östman kommentoi tuoreita ja synkkiä Suomen talouslukuja Haminassa viime viikonloppuna. Östman korottaisi hallituksen kilpailukykyloikkaa 15 prosentista 20 prosenttiin.

Kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östmanin mielestä hallituksen kilpailukykyloikkatavoitetta olisi syytä nostaa 20 prosenttiin. Tarpeetonta byrokratiaa pitäisi purkaa, sillä se syö investointeja ja työllisyyttä.

– Vaikka Suomi on menettänyt kilpailukykyään ja bruttokansantuote oli syksyllä negatiivinen, on päästävä eroon jatkuvista pessimistisistä lausunnoista, joita luemme lähes päivittäin mediasta

Östman on vakuuttunut myös siitä, että muutos virkamieskulttuuriin parantaisi kilpailukykyä. Ongelmakeskeisyys pitäisi vaihtaa ratkaisukeskeisyyteen.

– Sekä valtion että kuntienkin hallinnossa on parannettavaa. Virkamiesten tulisi nähdä itsensä elinkeinoelämän yhteistyökumppaneina, joiden tehtävä on ratkaista ongelmia eikä etsiä niitä.

– Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä on investointien edistäminen. On investoitava enemmän pk-yritysten kansainvälistymiseen. Kilpailukykyisiä tuotteita ja osaamista löytyy, joilla Suomen elinkeinoelämä ja vienti saadaan nousuun, kun vain haluamme.

Östmanin mukaan maan hallituksella on keskeinen rooli uuden suunnan toteuttamisessa.

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja kommentoi myös Eurostatin perjantaina julkaisemia tuoreita tilastoja. Niiden mukaan Suomi on jäänyt talouskehityksessä EU:n jumbosijalle tämän vuoden kolmannella neljänneksellä. Suomen talous supistui eniten, –0,6 prosenttia.

Östmanin mukaan Suomi ei pääse eteenpäin keskittymällä kielteisiin asioihin.

– Vaikka Suomi on menettänyt kilpailukykyään ja bruttokansantuote oli syksyllä negatiivinen, on päästävä eroon jatkuvista pessimistisistä lausunnoista, joita luemme lähes päivittäin mediasta.

– Kaikista haasteista huolimatta Suomessa on valtavasti potentiaalia kehittymiseen ja uusiin aluevaltauksiin elinkeinoelämässä, Östman arvioi.

Surunvalittelujen sijaan olisi keskityttävä vahvuuksiin. Östman listaa, että Suomessa on maailman korkeatasoisin koulutus, tuhansia IT-insinöörejä vapaina uusiin tehtäviin ja runsaasti vahvuuksia biotalouden saralla.

– Päättäjillä ja elinkeinoelämällä on oltava rohkeutta katsoa tulevaisuuteen ja kykyä visioida mitä haluamme. Kaikki mahdollisuudet eteenpäin menemiselle ja onnistumisille ovat olemassa. Se mikä on mennyt pieleen, ei saa sitoa meitä vaan siitä on otettava opiksi.