Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah summaa politiikan syksyn ja oman puheenjohtajakautensa alkutaipaleen KD-lehden haastattelussa.

Politiikan syksyä leimasivat hallituksen pakkolait ja turvapaikanhakijoiden tulva sekä sote, joka tulee lausuntokierrokselle ensi keväänä.
Mikä on arviosi: Saadaanko kevään aikana yhteiskuntasopimus aikaiseksi ja pakkolait pyörrettyä?

Sari Essayah: Varmaan kaikki sitä toivovat, sillä muuten on edessä lakkosuma, jota Suomen talous ei kestä. Pelkään, että paikallinen sopiminen, jota kohtaan kaikilla oli positiivinen lähtöasenne selvitystyön pohjalta, jää ikään kuin tämän tilanteen ”panttivangiksi”.

Kuitenkin työllisyyden kannalta pk-yrityksiä auttaisi paikallisen sopimisen edistäminen, mutta näin riitaisessa tilanteessa, se saattaa jäädä jalkoihin.

Euroopassa on tuhansia turvapaikanhakijoita, jotka tulevat saamaan käännytyspäätöksen, ja ihmisten liikkumista maasta toiseen on vaikea kontrolloida Schengen-alueen sisällä, joten varmasti tuhansia tulee myös jäämään Eurooppaan laittomasti.

Pysytäänkö soten suhteen aikataulussa vai uhkaako uudistus jälleen lykkäytyä?

Essayah: Hallitus voi toki viedä lait aikataulussa läpi, mutta soten kohdalla kysymys on suurista rakenteellisista uudistuksista ja haaste onkin siinä, taipuvatko järjestelmät ja organisaatiot näin nopeasti muutoksiin.

Turvapaikanhakijoiden määrä yllätti tänä vuonna, minkälaista draamaa syntyy, kun tuhansia käännytetään takaisin kotimaihinsa?

Essayah: Palautuskeskusten perustamisella on pyritty tilannetta jo ennakoimaan, mutta Euroopassa on tuhansia, jotka tulevat saamaan käännytyspäätöksen, ja ihmisten liikkumista maasta toiseen on vaikea kontrolloida Schengen-alueen sisällä, joten varmasti tuhansia tulee myös jäämään Eurooppaan laittomasti.

Sinulla on takana ensimmäinen syksy puolueen puheenjohtajana ja puolueessa on rakennettu uutta organisaatiota. Tahti on ollut kiivas, mikä on ollut syksyssäsi positiivisinta ja mikä raskainta?

Essayah: Positiivisinta on ollut ihmisten innostus rakentaa uusia toimintatapoja muun muassa teemaryhmätyöskentelyä ja lehtiuudistusta. Raskainta on ollut kevään taloussopeutus irtisanomisineen, vaikka se tapahtui ennen puheenjohtajakauttani, niin vaikutukset ovat tuntuneet koko syksyn.