STT arvioi uutisanalyysissään 8.1., että Hollannilla on edessään silmiinpistävän vaikea puolivuotinen Euroopan unionin ohjaksissa. EU:n puheenjohtajana vuodenvaihteessa aloittanut maa joutuu painimaan koko unionin olemassaoloon liittyvien kysymysten parissa.

Vuodenvaihteessa EU:n puheenjohtajuuden käsiinsä saaneen Hollannin kykyyn ratkoa unionia repiviä ongelmia luotetaan, sillä maa on yksi unionin perustajajäsenistä ja puheenjohtajuuskin on Hollannilla jo kahdettatoista kertaa.

Pakolaiskriisi on ajanut Schengen-alueen romahduksen partaalle ja repinyt EU-maiden välille syviä railoja.

STT:n uutisanalyysissä muistutetaan, että Hollannilla on kokoaan suurempi painoarvo EU-pöydissä, sillä maa on saanut paljon korkean tason EU-tehtäviä.

Maan valtiovarainministeri Jeroen Dijsselbloem toimii euromaita edustavan ryhmän puheenjohtajana. EU-komissaari Frans Timmermans on puolestaan komission vaikutusvaltaisimpia jäseniä.

Puolivuotisesta puheenjohtajuudesta on silti tulossa STT:n arvion mukaan Hollannillekin silminnähden vaikea.

Pakolaiskriisi on ajanut Schengen-alueen romahduksen partaalle ja repinyt EU-maiden välille syviä railoja.

EU-komissio haluaa perustaa EU:lle yhteisen raja- ja rannikkovartioston, joka voisi lähettää kriisitilanteessa apujoukkoja ulkorajamaahan. Näin voitaisiin tehdä myös ilman kohdemaan suostumusta.

EU-maat tuskin antavat komissiolle valtaa päättää joukkojen lähettämisestä.

Pakolaiskriisi on osoittanut, että niin sanotut Dublin-säännöt eivät toimi käytännössä, sillä etulinjassa olevat EU:n ulkorajamaat eivät pysty eivätkä halua vastata kaikkien tulijoiden rekisteröinnistä.

Niinpä sisärajatarkastuksia on tehostettu viime aikoina useissa EU-maissa. Schengen-alueen säännöt sallivat väliaikaiset sisärajatarkastukset, mutta pitkittyessään ne murentavat vapaaseen liikkuvuuteen perustuvan alueen toimintaedellytyksiä.

Lisähaasteita Hollannin puheenjohtajuuskaudelle luo EU-eroa puntaroiva Britannia, joka yrittää muotoilla jäsenyysehtojaan uusiksi.

Yhdeksi murheenkryyniksi on muodostunut Puolan uusi hallitus, joka on pannut pikavauhtia toimeen kiistanalaisia lakihankkeita. Konservatiivihallitus on ottanut tiukemman otteen maan mediasta ja oikeuslaitoksesta.

Komissio pelkää Puolan uudistusten uhkaavan EU:n perusarvoja kuten oikeusvaltiota ja demokratiaa.

STT arvioi lisäksi, että EU:n Turkin kanssa tekemä yhteistyö on koetuksella Hollannin puheenjohtajuuskaudellakin.

Turkki on avainkumppani EU:n pakolaispolitiikassa, sillä valtaosa Eurooppaan pyrkijöistä kulkee Turkin kautta.

Turkki on luvannut rajoittaa Eurooppaan saapuvien määrää, mutta toistaiseksi se ei ole lunastanut lupauksiaan.