Hallituksen kaavailemien pakkolakien kohtalo tahdittaa eduskunnassa käytävää poliittista debattia kevään istuntokaudella.

Tänään eduskunta viettää valtiopäivien avajaisia, jotka käynnistävät virallisesti kevään istuntokauden. Ensimmäinen täysistunto käytiin jo eilen ja jännitteitä hallituksen ja opposition välillä ilmeni heti eduskunnan puhemiesten valintojen yhteydessä.

Kristillisdemokraattien tavoittena on omalta osaltaan myötävaikuttaa yhteiskuntasopimuksen syntymiseen, jotta pakkolakeja ei tarvitsisi toteuttaa.

Sosiaalidemokraatit protestoivat sitä, ettei eduskunnan puhemiehistöön mahtunut yhtään oppositiopuolueiden edustajaa.

Kevään todennäköisesti kuohuttavin asia periytyy tosin jo syysistuntokaudelta, jolloin hallitus löi pöytään niin sanotut pakkolait, kun yritykset saada aikaan yhteiskuntasopimus eivät tuottaneet tulosta.

Sopua on yritetty sorvata jo neljä kertaa ja viideskin yritys nähdään vielä, sillä työmarkkinajärjestöt AKT:ta lukunottamatta ovat palanneet neuvotteluihin. Hallitus on jäädyttänyt pakkolakien valmistelun neuvottelujen ajaksi.

Mikäli tulosta ei synny, kohtaa suomalainen palkansaaja hallituksen kaavaileman lainsäädännön pakottavana seuraavat kolme vuotta. Pakkolait sisältävät heikennyksiä minimityöehtoihin, muun muassa ensimmäinen sairauspäivä muuttuisi palkattomaksi, pitkiä lomia lyhennettäisiin viikolla ja lomarahoista katoaisi liki kolmannes. Loppiainen ja helatorstai muuttuisivat palkattomiksi vapaiksi.

– Pakkolakien kohtalo on ratkaiseva kevään politiikan kannalta, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah myönsi istuntokauden kännistyttyä tiistaina eduskunnassa.

Kristillisdemokraattien tavoitteena on omalta osaltaan myötävaikuttaa yhteiskuntasopimuksen syntymiseen, jotta pakkolakeja ei tarvitsisi toteuttaa.

Toiseen kuumaan perunaan, koko EU:n laajuiseen pakolaiskriisiin, Kristillisdemokraatit ottivat kantaa jo eilen julkistaessaan oman maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa. Siinä kritiikki kohdistui EU:n sisäministerien ja päämiesten siunaamaan päätökseen turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirtoista EU-maiden kesken.

Kristillisdemokraattien mielestä sisäisten siirtojen sijaan maahantulijat pitäisi valita kiintiöittäin suoraan pakolaisleireiltä, jotta vaarallisilta ja turhilta kansainvaelluksilta vältyttäisiin.

Kristillisdemokraateille yksi kevään tärkeitä lakialoitteita on niin ikään sukupuolineutraalin avioliittolain kumoamiseen pyrkivä Aito avioliitto-kansalaisaloite, jonka allekirjoitti viime syksyyn mennessä reilut 100 000 suomalaista.