Teknologian tutkimuskeskus VTT:n 251 miljoonan euron budjetista valtion perusrahoitus on 87 miljoonaa euroa. Valtion rahoitusta ollaan leikkaamassa asteittain 21 miljoonaa euroa vuoteen 2017 mennessä, mutta tutkimuskeskusta marraskuun alusta lähtien johtanut Antti Vasara ei jää sitä valittamaan.

– Valtio jakaa vähästään. Täytyy vain löytää konstit, että yrityksistä, EU:sta ja muista instituutioista saadaan kotiutetuksi enemmän rahaa ja pystytään jatkamaan korkealaatuista tutkimusta. Tehtäväni on keksiä, miten saadaan korvaavaa rahoitusta, yritysten kanssa projekteja ja keksinnöt kaupalliseen käyttöön. Olemme jo pitkään eläneet kilpailullisessa ympäristössä ja joudumme siinä koko ajan petraamaan.

Lähes valtion suoraa rahoitusta vastaavan määrän VTT kerää toimeksiannoista sekä kotimaisilta että ulkomaisilta yrityksiltä. Vuoden 2008 jälkeen yritykset ovat tosin joutuneet tiukoille ja vähentäneet tuotekehitystä.

– Nyt on orastavia merkkejä, että yrityksissä on jälleen ryhdytty panostamaan innovaatioihin.

Vasaran mukaan juuri VTT:n tyyppinen tutkimus on traktori, joka vetää Suomea taantuman suosta.

– Meillä on hirveän tärkeä tehtävä Suomen hyväksi. Tähtäämme nopeaan tulokseen, tekemään ideoista innovaatioita. Tutkimusväli on 1-5 vuotta.

Innovaatioissa keskeistä on kaupallistaminen.

– Samat asiat keksitään muuallakin. Kilpailu on veristä siinä mitä ja miten valmistetaan.

Se voittaa, joka pystyy kehittämään parhaan valmistusprosessin, skaalaamaan tekniset ratkaisut pienestä mittakaavasta isoksi tuottavaksi teollisuustoiminnaksi.

– Firmat eivät uskalla siirtää sellaista ratkaisua, joka toimii laboratorioissa, suoraan puoli miljardia euroa maksavaksi teollisuuslaitokseksi. Eikä niiden pidäkään. Meidän rooli on auttaa idea kaupal- liseen käyttöön ja selvittää mitä se vaatii. Teollisuus tekee sitten ratkaisunsa, kun olemme ensin tehneet koelaitoksen ja selvittäneet valmistettavuuden.

Suurin osa VTT:n tuloista tulee yhteisrahoitteisista tutkimuksista, joissa vastaparina on julkisia organisaatioita, pääasiassa EU:n Horisontti 2020 ohjelma, innovaatiorahoituskeskus Tekes ja Suomen Akatemia.

– EU:n tutkimusyhteistyön kautta Suomi on saanut enemmän rahaa takaisin kuin on sinne maksanut, korostaa Antti Vasara.

VTT on kotiuttanut Euroopassa kahdeksanneksi eniten Horisontti 2020 -puiteohjelman rahoitusta, yhteensä 41,8 miljoonaa euroa. Horisontti 2020 on rahoitusohjelma, jolla EU pyrkii luomaan uusia tieteen ja tekniikan läpimurtoja ja auttamaan näiden kaupallistamisessa.

– Valtion vähenevä rahoitus tuo jatkossa haastetta, sillä EU-rahoituksen saaminen edellyttää riittävää omarahoitusosuutta myös VTT:ltä.

Kun perinteiset teollisuuden tukijalat ovat vaikeuksissa, suuntaudutaan uusille aloille, kuten biotalouteen, jossa hienoja tuloksia on syntymässä, vaikka kaikki eivät vielä näy.

– Pitäisi nähdä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö pitkäjänteisenä investointina, jossa yhden euron sijoitus tuo valtiolle 3-4 euroa takaisin.

– Pitäisi nähdä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyö pitkäjänteisenä investointina, jossa yhden euron sijoitus tuo valtiolle 3-4 euroa takaisin.

VTT:n osuus Suomen kaikesta tutkimusbudjetista on vain 4%, mutta peräti 36% innovaatioista sisältää tutkimuskeskuksen osaamista. VTT jätti omiakin patenttihakemuksia viime vuonna suomalaisista yrityksistä toiseksi eniten, 45 kappaletta. Niiden avulla pyritään auttamaan nykyisten yritysten kilpailukykyä ja kasvua tai perustamaan uusia kasvuyrityksiä.

– VTT pyrkii kaupallistamaan innovaatioitaan montaa eri kautta. Pyrimme siihen, että uusia yrityksiä syntyy ja kannustamme tutkijoita mm VTT Ventures Oy:n kautta. Tutkimusinnovaation kaupallistamisessa VTT Ventures voi sijoittaa esim tutkijan perustamaan uuteen yritykseen maksimissaan neljänneksen sen pääomasta. Kun yritys lähtee lentoon, vedetään rahat pois. Viime vuonna Ventures oli osakkaana yli 20 VTT:n kehittämään teknologiaan perustuvassa yrityksessä.

Antti Vasaralle kuluneet kuukaudet toimitusjohtajana ovat tuoneet esiin kuinka mahtavan hieno paikka VTT on.

– On hieno nähdä miten ylpeitä ihmiset ovat omasta työstään ja osaamisestaan. Meidän pitääkin olla maailman parhaat, muuten emme pärjää.

Vielä kolme vuotta sitten tutkimuskeskuksen palveluksessa oli 3200 henkilöä, nyt enää 2600. Takana on kaksi raskasta yt-kierrosta. Antti Vasara ei halua jatkaa irtisanomisia.

– Saneeraamaan en tänne tullut vaan yritän saada yhtiön kasvamaan ja tutkimuksen kukoistamaan. Osaaminen on helppo menettää, mutta vaikea saada takaisin.

Viime päivinä Vasaraa on työllistänyt entiseen VTT:n humaanimetabolomiikan tutkimusryhmän vetäjään Matej Oresiciin liittyvä kohu, ensimmäinen VTT:n tutkimuksen luotettavuuteen liittyvä epäilys. Ainoa osoitettu vilppi oli tulosten merkittävyyden liioittelu, mutta Antti Vasara pitää tapausta erittäin vakavana ja lupaa, että tapaus selvitetään perusteellisesti uudelleen. Hän haluaa kuitenkin keskittää ajatukset tulevaisuuden haasteisiin.

– Koneäly kehittyy monella alueella ihmistä paremmin suoriutuvaksi. Mitä ihmiset tekevät tulevaisuudessa? Aika nopeasti tarvitaan vastauksia.