Polttoaineveron korotuksella hallitus paikkaa budjetin alijäämää vaikeassa taloustilanteessa. Korotukset ylipäätään leikkaavat kansalaisten ostovoimaa, mikä ei ole heikossa taloudellisessa tilanteessa toivottavaa, Öljy- ja biopolttoaineala ry:stä sanotaan.

Hallitus päätti kehysriihessä korottaa polttoaineveroa osana toimia, joilla katetaan budjettikehykseen syntynyttä vajetta.

Kaikkia liikenteessä käytettäviä polttoaineita pitäisi verottaa niiden hiilidioksidipäästöjen ja energiasisällön mukaan

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan bensiinin ja dieselöljyn runsaan kahden sentin veronkorotus litralta tarkoittaa keskimääräiselle henkilöautoilijalle 30-35 euron lisämenoa vuodessa.

Polttoaineveron korotukseen sisältyy perälauta: Hallitus seuraa öljyn maailmanmarkkinahinnan kehitystä ja tarkastelee veronkorotusta uudelleen, jos hinta nousee yli 80 dollariin barrelilta.

Öljy- ja biopolttoaineala ry:stä todetaan, että nestemäisten polttoaineiden verotus on jo ennestään korkealla tasolla. Viime vuonna nestemäisistä polttoaineista kerättiin valmisteveroja yhteensä 2,91 miljardia euroa. Määrä muodosti suurimman tuoton tullin kantamissa veroissa vuonna 2015.

Bensiinin, dieselöljyn ja polttoöljyjen verotusta kiristettiin edellisen kerran vuoden 2015 alussa. Kevyen polttoöljyn verotus nousi myös vuoden 2016 alussa.

– On ymmärrettävää, että valtiontalouden heikko tila johtaa helposti veronkorotuksiin, mutta on hyvä muistaa, että jo tällä hetkellä bensiinin litrahinnassa verojen osuus on noin 70 prosenttia.

– Tässäkin tilanteessa öljy- ja biopolttoaineala painottaa liikenteen polttoaineiden tasapuolisen ja teknologianeutraalin verotuksen tärkeyttä. Kaikkia liikenteessä käytettäviä polttoaineita pitäisi verottaa niiden hiilidioksidipäästöjen ja energiasisällön mukaan, toimitusjohtaja Helena Vänskä arvioi.