Kristillisdemokraattien kansanedustajat kritisoivat hallituksen suunnitelmia kiristää entisestään vanhustenhoidon hoitajamitoitusta. Vanhusten koti- ja laitoshoidossa työskentelee Suomessa jo nyt vähemmän hoitajia kuin muissa Pohjoismaissa. Se näkyy hoidon laadussa.

Kotkasta eduskunnan syysistuntokauteen vauhtia hakevat Kristillisdemokraattien kansanedustajat nostivat tikun nokkaan hallituksen suunnitelmat vanhustenhoidon hoitajamitoituksen kiristämisestä.

Budjettiriiheen kokoontunut hallitus aikoo heikentää hoitajamitoitusta nykyisestäkin, vaikka Suomi on juuri vamistumassa olevan tutkimuksen mukaan jo selvästi jäljessä muita Pohjoismaita.

– Neljällä delfiinillä oli seitsemän hoitaja-kouluttajaa ja kaksi eläinlääkäriä. Tämän päivän laitosvanhus joutuu tyytymään vähempään

Kristillisdemokraattien kansanedustaja Päivi Räsänen arvioi, että Suomen muita Pohjoismaita kehnompi hoitajatilanne näkyy väistämättä hoidon laadussa.

Nykyinen hallitus on lipeämässä jo 0,5 hoitajamitoituksestakin, vaikka sen oli tarkoitus olla minimitaso. Uusi suunnitelma mitoittaisi ainoastaan 0,4 hoitajaa potilasta kohti.

– Kysymys ei ole pelkästään rahasta vaan tahdosta. Suomi on sen verran rikas maa, että voisimme hoitaa vanhukset inhimillisesti ja hyvin. On syytä muistaa, että he ovat nykyisen hyvinvointimme rakentaneet, Räsänen sanoi Kotkan kauppatorilla.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah puolestaan toivoi, että vanhustenhoidon tila  herättäisi toimittajien ja kansalaisten myötätunnon vastaavalla voimalla kuin Särkänniemestä Ateenaan siirretyt delfiinit.

– Neljällä delfiinillä oli seitsemän hoitaja-kouluttajaa ja kaksi eläinlääkäriä. Tämän päivän laitosvanhus joutuu tyytymään vähempään, Essayah muistutti.

Käytännössä tämä tarkoittaa Essayah mukaan sitä, että esimerkiksi 18 asukkaan yksikössä on aamuvuorossa kaksi hoitajaa, ilta- ja yövuorossa molemmissa yksi hoitaja kolmen hoitajan ollessa viikkovapaalla. Pääsääntöisesti siis yhden hoitajan on vastattava 18 vanhuksesta.

– Jokainen voi miettiä, riittääkö aika ruokailuihin, vessakäynteihin, hoidollisiin toimenpiteisiin ja kommunikointiin omaisten kanssa, puhumattakaan vanhusten ulkoiluttamisesta.

Hänen mukaansa vanhustenhoidon tilanne vaatii tutkivaa journalismia ja mediahuomiota, jotta paine vanhusten asioiden saattamiseksi kuntoon olisi riittävän kova.

– Nyt tarvitaan inhimillisempää otetta päätöksentekoon, Essayah muistuttaa.