Trumpilla on tekemistä jakautuneen kansan yhdistämisessä
9.11.2016 klo 12:26
Politiikka
Samuli Rissanen
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah arvioi, että suurin kysymysmerkki Donald Trumpin valinnassa liittyy ulkopolitiikkaan. – Nähtäväksi jää, millaisen roolin hän ottaa maailmalla ja mistä hän etsii liittolaisensa, Essayah sanoo.
Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah mukaan Yhdysvaltain presidentinvaalit voittaneella Donald Trumpilla on mittava työsarka jakautuneen kansakunnan yhdistämisessä.
Yhdysvaltain presidentinvaalit voittaneen Donald Trumpin ensimmäinen puhe vaalivoiton varmistuttua oli varsin sovitteleva.
Trump vakuutti haluavansa yhdistää jakautuneen kansakunnan.
– Siinä onkin tekemistä, Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoo.
Euroopasta käsin on vaikea hahmottaa, miten kyllästyneitä monet amerikkalaiset ovat poliittiseen eliittiinsä. Jokainen, joka koetaan tulevan sen ulkopuolelta otetaan mahdollisuutena vastaan
Trumpiin vaalivoitto oli hienoinen yllätys; republikaanien presidenttiehdokas pärjäsi vaaleissa odotettua paremmin, kun taas demokraattien Hillary Clinton menestyi ennakoitua heikommin.
Donald Trumpista on tulossa Yhdysvaltain 45.presidentti. Aika näyttää, mitkä annetuista suurista vaalilupauksista toteutuvat ja millaisen roolin hän ottaa maailmalla.
Essayah arvioi, että lopputulokseen vaikutti tyytymättömyys valtaeliittiin.
– Meidän on Euroopasta käsin vaikea hahmottaa, miten kyllästyneitä monet amerikkalaiset ovat poliittiseen eliittiinsä. Jokainen, joka koetaan tulevan sen ulkopuolelta otetaan mahdollisuutena vastaan.
Essayah kiinnitti huomiota Trumpin voittopuheessa lupaamiin suuriin infrainvestointeihin.
Aika näyttää, kuinka toteuttamiskelpoisia Trumpin amerikkalaisille antamat vaalilupaukset ovat.
– Varmasti vaalilupauksista parhaiten on jäänyt mieleen muurin rakentaminen Meksikon rajalle. Voi olla, että rajavalvonta saa lisää resursseja, Essayah toteaa.
Suurin kysymysmerkki liittyy hänen mielestään ulkopolitiikkaan eli siihen, minkä roolin Trumpin USA ottaa maailmalla, ja mistä hän etsii liittolaisensa.
– Natossa hän ainakin haluaa muita maita vastaamaan kuluista nykyistä enemmän, Essayah muistuttaa.