Valtion korvaama osuus kirkon lakisääteisten yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta aiotaan jäädyttää seuraavaksi kolmeksi vuodeksi. Se edellyttää lakimuutosta, sillä kirkon ja valtion välisestä vastuusta ja rahanjaosta on sovittu lailla. Kristillisdemokraatit vastustavat indeksikorotusten jäädyttämistä.

Eduskunnan hallintovaliokunnan esityksessä ehdotetaan muutettaviksi valtion rahoituksesta evankelis-luterilaiselle kirkolle yhteiskunnallisiin tehtäviin annettua lakia ja ortodoksisesta kirkosta annettua lakia.

Esityksen mukaan laeissa tarkoitetun rahoituksen ja määrärahan indeksikorotukset jäädytetään vuosiksi 2017—2019. Päätös on osa hallituksen kaavailemia valtiontalouden sopeutustoimia.

Valtion budjetista maksetaan vuosittain evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle lakisääteistä rahoitusta hautaustoimeen, väestökirjanpitoon sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpitoon liittyvistä tehtävistä.

Rahoitusta on myönnetty vuoden 2016 alusta alkaen ja se korvaa seurakuntien aiemmin saaman osuuden yhteisöveron tuotosta.

Valtio jakaa kirkolle kiinteän rahasumman, jota tarkistetaan vuosittain kuluttajahintaindeksin perusteella.

– Valtion rahapula ei ole millään tavalla pätevä peruste mennä nimenomaan kirkon jäsenten kukkarolle

Nyt hallitus on kuitenkin irtautumassa laista ja sopimuksesta kirkon kanssa, kun se esittää, että laissa säädetty indeksikorotus jätetään toteuttamatta.

Eduskunnan hallintovaliokunnan mietintöön sisältyy vastalause, jonka on allekirjoittanut kaksi Sdp:n edustajaa sekä yksi Vihreiden ja yksi Vasemmistoliiton edustaja. Heidän mukaansa uudistuksella tavoiteltu vakaus voidaan unohtaa.

– Esitetyn leikkauksen vaikutukset valtiontalouteen ovat suhteellisen pienet. Sitä vastoin kyseessä on periaatteellisesti merkittävä asia, vastalauseessa todetaan.

Kristillisdemokraateilla ei ole hallintovaliokunnassa edustusta, mutta kansanedustaja Päivi Räsänen jätti ryhmän nimissä aloitteen, jolla osuus korvattaisiin kirkolle. Räsäsen jättämä aloite sisältyy myös Kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjettiin.

Aihetta koskevassa eduskuntakeskustelussa Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah sanoi, että kirkko on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa, mutta toinen osapuoli eli valtio ja tällä kertaa istuva hallitus on luistanut omasta osuudestaan.

Essayah muistuttaa, että asian käsittelyssä nousi esiin myös uskonnonvapauskysymys, jossa  vastaparina ovat uskonnonvapaus perusoikeutena ja toisaalta kahden autonomisen toimijan välinen vastuu ja rahanjako.

– Valtion rahapula ei ole millään tavalla pätevä peruste mennä nimenomaan kirkon jäsenten kukkarolle.

– Jos valtio ei korvaa näitä lakisääteisiä tehtäviä, niin yhä enemmän joudutaan turvautumaan kirkon jäsenten kolehtituloihin ja lahjoituksiin.

Essayah toivoo, että varsinaisessa äänestyksessä kirkolle kuuluvaa osuutta puolustaisivat myös ne hallituspuolueiden edustajat, jotka kokevat asian oikeudenmukaiseksi.