Tutkimus: Omaishoitajan masennus ei aina riipu muistisairaan oireilusta

13.3.2017 klo 11:59 Kotimaa KD Lehti

Muistisairaan henkilön psykologisten ja käytösoireiden lisääntyessä kasvaa myös omaishoitajan taakan tunne, osoitti äskettäin julkaistu Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitoksen tutkimus.

Sen sijaan masennus ei omaishoitajilla näyttänyt yksiselitteisesti yleistyvän läheisen tiedollisten kykyjen heiketessä tai oireiden lisääntyessä. Tulokset julkaistiin The Gerontologist -lehdessä.

Kyseessä oli kokoomatutkimus, jossa analysoitiin laaja joukko muistisairaiden henkilöiden omaishoitajien masennusta ja hoitotaakkaa selvittäneitä alkuperäistutkimuksia.

Kyseessä oli kokoomatutkimus, jossa analysoitiin laaja joukko muistisairaiden henkilöiden omaishoitajien masennusta ja hoitotaakkaa selvittäneitä alkuperäistutkimuksia.

Kaikkiaan 95 vuosina 2004-2014 julkaistua tutkimusta ryhmiteltiin neuroverkkomenetelmän avulla. Lisäksi 27 tutkimuksesta tehtiin meta-analyysi, jossa laskettiin korrelaatiot omaishoitajan masennuksen ja hoitotaakan sekä muistisairaan tiedonkäsittelyn tason ja käytösoireiden välille. Vastaavaa lähestymistapaa ei ole ennen sovellettu tämän tyyppisiin tutkimusaineistoihin.

Neuroverkkomenetelmän avulla on mahdollista ryhmitellä tutkimuksia ja niissä mitattuja muuttujia sekä löytää tutkimusten ja muuttujien välisiä suoria ja epäsuoria yhteyksiä.

Tutkimus osoitti, että muistisairaan psykologisten ja käytösoireiden vakavoituessa omaishoitajan kokema kuormitus kasvaa.

Tulosten perusteella muistisairaan henkilön oireiden vakavuudesta ei voi kuitenkaan suoraan päätellä, onko omaishoitaja vaarassa masentua.

– Yhteys on yksilöllinen ja tilannesidonnainen, kliininen tutkija, terveystieteiden tohtori Tarja Välimäki toteaa.

– Omaishoitajan kokemaan taakan tunteeseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, jos muistisairaalla on paljon tai vakavia psykologisia ja käytösoireita. Terveydenhuollossa ei voi tehdä yleistyksiä omaishoitajan kuormittuneisuudesta esimerkiksi omaishoidon keston perusteella vaan aina on arvioitava tilanne perhekohtaisesti.

Alkuperäistutkimusten läpikäynti osoitti, että omaishoitajiin kohdistunut tutkimus on paljolti epäyhtenäistä ja tutkimusten raportointi vajavaista.

Kokoomatutkimusta varten kerättiin Scopus-, PubMed- ja CINAHL-tietokannoista 1 955 alkuperäistutkimusta, joista yli 95 prosenttia oli jätettävä pois lopullisesta analyysistä, koska tutkimuksissa ei ollut käytetty vertailukelpoisia mittareita tai osa keskeisistä tiedoista oli jätetty raportoimatta.

Muistisairaiden henkilöiden omaishoitajiin liittyvän tutkimuksen laatuun ja vertailtavuuteen on kiinnitettävä tulevaisuudessa enemmän huomiota, jotta yleistettävien johtopäätösten tekeminen esimerkiksi meta-analyysien tulosten perusteella on mahdollista.

 

 

Ylös