Valviran ylijohtaja Marja-Liisa Partasen mukaan haasteet ovat lisääntyneet sosiaali- ja terveysalan valvonnassa.

–       Valvottavien asioiden määrä on lisääntynyt ja ne ovat tulleet monimutkaisemmiksi. Yhä enemmän on erilaisia yrityksiä, kansalliset rajat ylittäviä palveluja ja ammattilaisia.

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää lupia alan toimijoille ja suorittaa niiden jälkikäteistä valvontaa. Rutiinivalvonta toimii aluehallintovirastojen, AVIen, kautta, raskas valvonta tulee Valviraan.

–          Olemme yrittäneet ennakkoon keskustella kuntien ja muiden toimijoiden kanssa ja ehkäistä ongelmia.

Valvira teki esimerkiksi viime vuonna selvityksen vanhusten kaltoinkohtelusta hoitolaitoksissa. Työntekijöistä 93% oli havainnut sellaista.

–       Kyselyssä kaltoinkohtelu ymmärrettiin hyvin laajasti, mukaan laskettiin esimerkiksi se, että vanhuksille puhuttiin kuin pikkulapsille. Pääosin vanhustenhuolto toimii hyvin, toki joissain tapauksissa oli ryhdyttävä valvonta- ja ohjauksellisiin toimiin, kuvaa Partanen.

Ensin ongelmaa selvitetään hoitoyksikön omavalvonnassa, vain osa tapauksista menee eteenpäin kirjeitse vastattavaksi, tiivistettyyn tai laajaan käsittelyyn AVIen kanssa ja periaatteelliset kysymykset Valviraan.

–       Sosiaalihuollon henkilöstölle tuli tämän vuoden alussa ilmoitusvelvollisuus asiakkaan kaltoinkohtelusta, perusoikeuksien rajoittamisesta ja muista epäkohdista. Se on uusi asia, jota ei vielä tunneta, yksi keino lisää huolehtia asiakkaiden turvallisuudesta, toteaa Partanen ja korostaa työyhteisön avointa ilmapiiriä, jossa asioista voidaan keskustella ja epäkohtia korjata yhdessä.

Käynnissä oleva suuri sote-uudistus myllertää valvontakenttää. Valvonnan tarve lisääntyy ja korostuu.

Käynnissä oleva suuri sote-uudistus myllertää valvontakenttää. Murrosvaihe kestää vuosia ja sen aikana potilas- ja asiakasturvallisuusriskit kasvavat ja palvelujen saatavuus ja erityisesti heikompiosaisten tarpeista huolehtiminen vaarantuvat. Valvonnan tarve lisääntyy ja korostuu.

Osmo Soinivaara on asetettu selvitysmieheksi selvittämään vuoden loppuun mennessä Valviran, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean, Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n, päällekkäisyyksiä.

–       Toki on päällekkäisyyksiä ja yhteen sovittamisen tarvetta, meillä Valvirassa erityisesti AVIen kanssa. Fimealla on valvontatehtäviä, ja myös THL:lla. THL tuottaa tietoa, mutta tiedonsaanti ei ole aina riittävän nopeaa valvontaa varten.

Ylijohtaja Partanen näkee suuria mahdollisuuksia digitalisaatiossa ja yhtenäisessä nopean seurantatiedon järjestelmässä.

–       Julkisella puolella ei edellytetä Valviran antamaa toimilupaa, joten edes toimipaikkarekisteriä ei ole. Sote-uudistukseen suunniteltu toimintayksiköiden rekisteröintivelvoite parantaisi tilannetta. Tarvitaan yhtenäisesti kerättyä kansallista tietopohjaa ja valvonnan indikaattorien ja menetelmien kehittämistä.  Menetelmien arviointi on tärkeää. THL:ssa on ollut arviointiyksikkö, mutta supistuksia on tehty eikä sitä ole enää, harmittelee Partanen.

Hänen mielestään hajautettu monialahallinto tuhlaisi resursseja ja vaarantaisi uudistuksen tavoitteet, eli hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisen, palvelujen yhdenvertaisuuden ja saatavuuden parantamisen sekä kustannusten hillitsemisen. Pitäisi olla yhden luukun periaatteella yksi virasto, joka hoitaisi sote-alan lupien antamisen ja valvonnan ministeriön suorassa ohjauksessa ja jolla olisi alueellisia valvontaa ja ohjausta suorittavia toimipisteitä.

–       Uudessa sotessa tehtäviä siirtyy maakuntaan, kyse on pitkälti omavalvonnasta paikan päällä sote-yksiköissä. Valtakunnallinen valvonta varmistaa, että se on riittävän laadukasta. Tarvitaan yhden luukun periaatteella yksi keskusvirasto, jolla on vankka sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntemus.

–       Kannatan kovasti omavalvontaa, se on ensisijaista. Toivon aina omavalvonnan toimivan ja ettei viranomaisten jälkikäteisvalvontaa tarvita, mutta perälauta on aina hyvä olla olemassa, toteaa ylijohtaja Marja-Liisa Partanen.