– Noin 800 000 suomalaista altistuu homeille ja kosteusvaurioille vuosittain ja useita kymmeniä tuhansia saa päivittäin oireita. Useita tuhansia saa vakavia oireita, sanoi professori Ville Valtonen  kristillisdemokraattien sisäilmaseminaarissa eduskunnan Kansalaisinfossa maaliskuun alussa.

Valtonen on sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri, joka on nähnyt tuhansia tällaisia potilaita, eniten suomalaisista lääkäreistä.

– Suuri ongelma on hyvien diagnostisten menetelmien puuttuminen. Ei ole laboratoriotestiä. Sen vuoksi diagnostiikka perustuu kliiniseen kokonaisarvioon, jossa suuri merkitys on sillä, että lääkäri uskoo potilasta. Potilas esimerkiksi huomaa oireiden liittyvän oleskeluun tietyssä kosteusvaurioituneessa rakennuksessa ja oireet poistuvat ulkoilmassa.

Sisäilman home- ja muille yhdisteille ei ole voitu asettaa terveysperusteisia raja-arvoja. Vaikuttavia tekijöitä voi olla paljon ja ihmiset ovat eri tavalla herkkiä niille. Joku voi olla kosteusvaurioituneessa rakennuksessa 20 vuotta, toinen saa vaikeita oireita kahdessa kuukaudessa.

– Sairauksia aiheuttavat homeiden ja muiden kosteusvauriomikrobien, kuten bakteerien, toksiinit.

Homeet voivat kiihdyttää kosteusvaurioiden aiheuttamia orgaanisten yhdisteiden päästöjä erilaisista rakennusaineista.

– Oireita ovat muiden muassa silmien ärsytys ja hengitysteiden oireet ja infektiot, väsymys, astman kaltainen hengenahdistus, mahavaivat, iho-oireet, aivosumu, päänsärky, luetteli Valtonen.

Yli puolelle homesairaista tulee hänen mukaansa pitkällä aikavälillä monikemikaaliyliherkkyys MCS, mutta se voi joskus esiintyä ilman homealtistustakin.

– MCS-potilaat saavat oireita hyvin pienistä annoksista, esimerkiksi pesuaineista, hajuvesistä, muovimatoista ja niiden liimoista, kosmetiikkatuotteista, painomusteista, pakokaasuista,
pölyistä jne. Se on yksinkertainen diagnosoida: potilas kertoo mitkä kemikaalit tai pienhiukkaset ärsyttävät selvästi.

Herkistynyt hajuaisti homeille ja muille ärsyttäville kemikaaleille on Valtosen mielestä ilmeisesti luonnon puolustusmekanismi. Paras hoito kun on välttää lisäaltistusta homeille ja ärsyttäville kemikaaleille. Hoidossa on ruokavaliollakin merkitystä. Herkkyys usein lisääntyy, kumuloituu, koko elämän ajan.

– Jos altistus ajoissa katkaistaan, potilas toipuu kyllä. Mitä nuorempana, sitä paremmin.

Sähköyliherkkyys tulee seurannassa noin 10-20% homesairaista ja se on huonoiten tunnettu ympäristöyliherkkyyssairaus tai oireyhtymä.

Ympäristöyliherkkien on vaikea saada sairauslomia tai -eläkettä, vaikka on työkyvytön.

– Ympäristöyliherkkien on vaikea saada sairauslomia tai -eläkettä, vaikka on työkyvytön. Homesairaus voi johtaa taloudelliseen katastrofiin, kuten opiskelu- tai työpaikan tai kosteusvaurioituneen kodin menetykseen, korosti Ville Valtonen.

Professori Juha Pekkanen Helsingin Yliopistosta ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) esitteli Käypä hoito -suosituksia.

– Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, jotka ovat tukena lääkärin käytännön työssä.

Suositusten keskeinen sanoma on, että kosteusvauriot pitää pyrkiä korjaamaan ja niiden synty ehkäisemään.

– Suomessa tähän on tartuttu tehokkaasti verrattuna eurooppalaisiin tai jopa Pohjoismaihin.

Ongelma on, että tieteellinen näyttö kosteusvaurioiden yhteydestä eri tauteihin ja oireisiin on häkellyttävän ristiriitaista ja epäselvää.

– Vahvaa näyttöä ei ole, mutta kohtalaista näyttöä on hengitystieoireista ja astman kehittymisestä. Ei ole selkeää annos-vaste-suhdetta.

On paljon sisäilmaan ja ihmisiin liittyviä tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa oireiluun.

– Emme ymmärrä mistä ympäristöyliherkkyys johtuu. Oireilu on biolääketieteellisesti
selittämätön, mutta voi aiheuttaa merkittävää kärsimystä. Tarjolla ei ole hyvää hoitoa. Kiistely ei
ole kenenkään etu, joten pitäisi siirtyä siihen, miten potilasta voi auttaa.

Professori Pekkasen mielestä olisi saatava yhteisiä toimintamalleja altistumisen ja terveyshaittojen arviointiin.

– Onko mitään mahdollisuutta saada esimerkiksi erityispoliklinikkaa? kysyi Juha Pekkanen.

Sisäilmasta sairastuneen oululaisen terveydenhoitajan ja sosionomin Hilkka Nivukosken kertomus oli karu.

Hänellä on ammattitautidiagnoosi. Sairastuminen alkoi hänen työskennellessään Oulun yliopistollisessa keskussairaalassa. Rakennuksessa oli kosteusvaurio.

– Yhdessä vaiheessa kaikki lääkkeet olivat käytössä, mitä Suomessa oli saatavissa.
27 kortisonikuuria ovat vaurioittaneet luita ja päälle on tullut osteoporoosi ja hermovaurioita.

Uudelleenkoulutus sosionomiksi oli vaikeaa, kun luennoilla piti pitää kaasunaamaria ja kirjaston kirjoja lukiessa hengityssuojaa.

– Vuonna 2004 tein opinnäytetyön homesairaiden sosiaaliturvan ja kuntoutuksen puutteesta. Tilanne sen suhteen on nykyisin vielä pahempi kuin silloin. Kotona masentumisen sijaan aloin toimia vertaistukiohjaajana ja Hengitysliiton kouluttamana kokemusasiantuntijana.

Nivukoski alkoi tutkia myös syntyjä syviä ja löysi Lipposen hallituksen 10.4.95 tekemän kolmikantasopimuksen, jossa ammattitautikorvaukset siirrettiin Kelalta yksityisille vakuutusyhtiöille.

– Työterveyslaitos saa rahoitusta vakuutusyhtiöiltä ja sen lääkärit voivat olla samalla töissä yksityisissä vakuutusyhtiöissä.

Neuvotteleva virkamies Vesa Pekkola sosiaali- ja terveysministeriöstä on rakennusterveysasiantuntija. Hänen mukaansa viime vuonna päättyneet valtakunnalliset
kosteus- ja hometalkoot veivät asioita eteenpäin.

– Asennemaailma on muuttunut. On annettu paljon ohjeita ja säännöksiä. Sisäilmahaittojen selvittäminen ja poistaminen on tehtävä ripeästi ja ammattitaitoisesti ja siihen tarvitaan
hyvää yhteistyötä eri toimijoiden kesken.

Asumisterveysasetuksessa on säädetty, milloin pitää ryhtyä toimenpiteisiin. Kosteusvaurioiden korjaamiseen ei tarvitse osoittaa terveysperusteisia syy-seuraus-suhteita.

– Myös asiantuntijoiden pätevyysvaatimukset  on nyt säädetty.

Lisäksi on perustettu ympäristöyliherkkyysverkosto, jonka esityksestä  tuli vuoden 2015 alusta
voimaan diagnoosi 68.81.

– Verkosto on ehdottamassa  ympäristöyliherkkyydelle soveltuvaa kuntoutusta. Mallia haetaan
Nova Scotian ja Århusin kokemuksista. Kuntoutusta testattaisiin ensin pilottina ja Sote- uudistuksen yhteydessä se yritetään saada mukaan, kertoi Vesa Pekkola toiveikkaana.

– Psyykkiset oireet, kuten masennus, ovat seuraus sisäilmasairauksista, eivät niiden syy, totesi professori Valtonen.

Salin täyteinen yleisö esitti kiperiä kysymyksiä ja kommentteja:

– Kouluissa on usein sama kaava: ilmastoinnit laitetaan viikonloppuisin ja kesäisin pois päältä. Korjataan väärin. Jos vanhasta korjataan katto, seinät, lattia ja talotekniikka, se on äkkiä uuden hinta.

– Mistä löytyvät lääkärit jotka auttavat? Ovatko Ville Valtonen ja Kari Raij ainoat?

– Jos 20.000 ihmistä tarvitsee asuntoa, mistä löytyy taloja, joissa voi asua?

– Tyttären koko perhe sairastui, talo purettiin, asuntolainat jäivät. Eikö tämän pitäisi tulla vakuutusten piiriin?

– Viime syksynä julkaistu Käypä hoito- suositus suositti, että sisäilmasta sairastuneilla ei ole oikeutta muun muassa sairauspäivärahaan, ammatilliseen kuntoutukseen tai työeläkkeeseen. Nyt
suositusta on tältä osin muutettu, ja todetaan, että edellä mainittuihin on oikeus ”olemassa olevien sopimusten mukaisesti”. Mihin näillä olemassa olevilla sopimuksilla, eli laeilla ja asetuksilla, viitataan?

Käypä hoito -suosituksessa alun perin mainittiin, että sairaus voisi olla korvien välissä. Yleisö halusi kaikkien luennoitsijoiden vastaavan kysymykseen ovatko sisäilmasairaudet todellisia
vai ovatko ne psyykkisiä? Lopulta kaikki vastasivat, että todellisia.

– Psyykkiset oireet, kuten masennus, ovat seuraus sisäilmasairauksista, eivät niiden syy, totesi professori Valtonen.