Ravintola Loopissa loihditaan hävikistä herkkua – Essayah kannustaa: ”Ei heitetä ruokaa roskiin”

15.9.2018 klo 11:32 Kotimaa Merja Eräpolku

Ravintola Loop valmistaa kauppiailta ja tuottajilta kerätyistä raaka-aineista korkealaatuisia kasvisruoka-annoksia.

Samaan aikaan kun Suomessa heitetään tonneittain ruokaa roskiin, ruoka-avun tarvitsijoiden määrä ja leipäjonojen pituus kasvavat. Helsingissä entisessä Lapinlahden sairaalan kiinteistössä toimivassa Hävikkiravintola Loopissa autetaan työttömiä nuoria, maahanmuuttajia ja pitkäaikaistyöttömiä pääsemään kiinni työelämään tarjoamalla työpaikkoja hävikkiruoan parissa.

Ravintola Loopissa valmistetaan kauppiailta ja tuottajilta kerätyistä raaka-aineista korkealaatuisia kasvisruoka-annoksia. Yli puolet noutamastaan hävikkiruoasta ravintola toimittaa edelleen hyväntekeväisyyteen.

Ravintola Loop Helsingin Hietaniemessä tarjoaa joka arkipäivä hävikkiruokalounaan. Soppalounaan hinta on 7,50 ja lounaan 9,50 euroa. Viikonloppuisin tarjolla on brunssi. Toimintaa ollaan laajentamassa illallisiin ja vegaaniburgereihin. Kuva: Merja Eräpolku

Hävikkiviikon päätteeksi Kristillisdemokraattien viikkolounasta syötiin eduskunnan sijaan hävikkiruokaravintolassa. Palaute ruoasta oli hyvä.

– Todella maukkaita härkäpapupihvejä ja hyvin maustettua kasviskeittoa. Jälkkärinä oli banaanikakkua, kommentoi kansanedustaja Sari Essayah.

Suomalaisessa ruokaketjussa tuotetusta ruuasta noin 450 miljoonaa kiloa menee hukkaan. Siitä vajaa kolmannes tulee kotitalouksista ja viidennes ravintoloista ja suurkeittiöiltä.

Essayah itse pyrkii kotona välttämään ruokahävikkiä muun muassa sillä, ettei halua laittaa ylipäiväisiäkään ruokia roskikseen.

Monet elintarvikkeet säilyvät aivan syömäkelpoisina, vaikka parasta ennen -päivämäärät ylittyisivätkin. – Sari Essayah

– Monet elintarvikkeet säilyvät aivan syömäkelpoisina, vaikka parasta ennen -päivämäärät ylittyisivätkin. Ei heitetä syömäkelpoista ruokaa roskiin! Tärkeää on, että ruokaa on säilytetty hyvin, eikä kylmäketju ole katkennut, Essayah toteaa.

Hän toivoo, että esimerkiksi kuntien laitoskeittiöt myisivät ylijäävät ruoat edullisesti tai lahjoittaisivat ne ruoka-aputyötä tekeville järjestöille ja seurakunnille. Alaa Essayah tuntee ruohonjuuritasolta, sillä oma puoliso työskentelee seurakunnan diakoniatyössä ruoka-avun parissa.

Essayah’n perheessä käytössä on Marttojen Penninvenyttäjän keittokirja, jossa neuvotaan hyvän ja edullisen kotiruoan tekemiseen kotimaisista raaka-aineista. Marttojen keittokirja on laitettu myös opiskelupaikkakunnalle muuttaneen tyttären matkaan.

– Monet perinteiset reseptit, vaikkapa Köyhät ritarit tai Pappilan hätävara, ovat sellaisia, joilla näppärästi on jo vuosikymmeniä loihdittu hävikkiruuista, kuten kuivista pullan käntyistä, hyviä herkkuja.

– Kuivahtanut leipäkin maistuu paljon paremmalta, kun sen ensin paahtaa.

Puoluesihteeri Asmo Maanselän perheessä leivän kuivumiselta vältytään sillä, että isommat leipäpaketit pakastetaan.

– Emme anna leivän kuivua, vaan otamme tarvittavan määrän suoraan pakastimesta, Maanselkä kertoo.

Maailmanlaajuisesti noin kolmannes tuotetusta ruuasta eli 1,3 miljardia tonnia heitetään vuosittain pois. Arvioiden mukaan tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä.

Kymmenen vinkkiä kuluttajalle ruokahävikin vähentämiseen:

  • Mieti jo ennakkoon, mitä vanhentuvia ruoka-aineita sinulla on kotona, ja suunnittele ostokset sen mukaan.
  • Ota valokuva jääkaappisi sisällöstä ennen lähtöäsi ruokaostoksille. Näin näet kaupassa mitä tuotteita jääkaapissasi jo on, ja vältyt turhilta ostoksilta.
  • Pakkauskoon valinnassa on oleellista se, että kaikki pakkauksessa oleva ruoka tulee käytettyä. Pakkausten ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin hukkaan menevän ruoan. Edullinen kilohinta ei merkitse säästöä, jos osa pakkauksesta jää lopulta käyttämättä.
  • Muista, että parasta ennen -merkinnällä tarkoitetaan vähimmäissäilyvyysaikaa, johon saakka elintarvike ainakin säilyttää sille tyypilliset ominaisuudet. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä sen sijaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin valmistaja on tarkoittanut tuotteen viimeistään käytettäväksi.
  • Muista aistinvarainen arviointi. Katso ja nuuhki. Jos ruoka ei näytä tai tuoksu pilaantuneelta, eikä viimeinen käyttöpäivä ole mennyt, kokeile maistaa pieni pala. Uskalla luottaa aisteihisi!
  • Jos ruokaa jäi pieni määrä, hyödynnä se osana seuraavan päivän ateriaa. Jos ruokaa jäi isompi satsi, pakasta se ja käytä myöhemmin.
  • Kaikkein nopeimmin pilaantuvat tuoretuotteet kannattaa asetella jääkaapissa samalle hyllylle silmiesi korkeudelle, jotta ne eivät unohdu kaapin perukoille.
  • Ota ruokaa lautasellesi nälän, älä tottumuksen mukaan.
  • Pidä pää kylmänä kaupassa: osta vain ne tuotteet, jotka tiedät ehtiväsi käyttää ennen niiden pilaantumista.
  • Ruokaostoksille ei kannata mennä nälkäisenä, sillä nälkäisenä on helppo sortua tarpeettomiin heräteostoksiin.
Ylös