EU:n pakolaiskriisi muuttaa ja muuntaa hallituksen linjauksia. Nyt Unkarilta vapautuva osuus yli 50 000 turvapaikanhakijaa ollaan valmiita ottamaan Suomen hallituksen mukaan ”Länsi-Balkanin EU-maista”.

Pääministeri Juha Sipilä ja sisäministeri Petteri Orpo olivat tänään eduskunnan Suuren valiokunnan kuultavana EU:n laajuisen pakolaiskriisin tiimoilta. Ensi viikolla Sipilä osallistuu ylimääräiseen EU-huippukokoukseen, jonka tarkoituksena on ratkoa syvenevää ongelmaa laajemmin. EU:n sisäministerit puolestaan selvittävät jälleen, kuinka ja missä suhteessa turvapaikanhakijat jaetaan jäsenmaiden kesken.

Kristillisdemokraattien Sari Essayah toisti eduskunnan Suuren valiokunnan kokouksessa aiemman kantansa siitä, että Suomen pitäisi neuvostossa korostaa kunkin jäsenmaan ensisijaista vastuuta maahanmuutto- ja turvapaikkajärjestelmien toimintakyvystä, myös lisääntyneiden maahanmuuttopaineiden alla, koska Dublin- ja Schengen-säännöksiä ei tällä hetkellä noudateta.

Samoin Essayah toi esille kristillisdemokraattien koko kriisin ajan esittämän näkemyksen siitä, että kansainvälisen suojelun tarpeen täyttävien hätään vastattaisiin parhaiten kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Samansuuntaisia ajatuksia on esittänyt myös Tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

– Turvapaikan hakijoiden siirtely maasta toiseen voi auttaa Italiaa, Kreikkaa ja Unkaria, mutta antaa väärän signaalin ja kiihdyttää ihmissalakuljetusta sekä lisää uhreja, Essayah sanoo.

Lisäksi valiokunnan kuulemisessa tuli ilmi, että Unkari aikoo jättäytyä pois väliaikaisten toimenpiteiden kohteista. EU:n turvapaikanhakijoiden sisäiset siirrot laajentuvat Unkarin ilmoituksen seurauksena Länsi-Balkanin EU-maihin.

Essayah hämmästelee uutta linjausta. Suomen hallituksen aiempi kanta perustui hätätilamekanismin perusajatuksen mukaisesti Italian, Kreikan ja Unkarin auttamiseen. Nyt Unkarilta vapautuva osuus yli 50 000 turvapaikanhakijaa ollaan valmiita ottamaan Suomen hallituksen mukaan ”Länsi-Balkanin EU-maista”.

– Hätätilamekanismin käytön tulisi aina olla tarkkarajainen lukumäärän, keston ja kohdemaiden suhteen.

– Olen huolissani siitä, että uusi linjaus tarkoittaa myönteistä suhtautumista taakanjakoon komission esitysten pohjalta laajemminkin, Essayah kritisoi.