SOSTEn Sosiaalibarometriin vastanneiden sosiaali- ja terveysjohtajien usko sote-uudistuksen onnistumiseen on vahvistunut vuoden aikana. Sote-johtajat uskovat uudistuksen onnistuvan parhaiten terveydenhuollossa.

Tärkeimpänä edellytyksenä onnistumiselle nostettiin hyvä johtaminen. Onnistumisen kannalta tärkeinä nähtiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatio, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio ja selkeä hallintomalli.

Sosiaali- ja terveysjohtajat eivät pitäneet asiakkaiden valinnanvapauden lisäämistä ratkaisevana tekijänä uudistuksen onnistumisen kannalta.

Vastaajat pitivät tärkeänä myös monikanavarahoituksen purkamisesta.

Vastaajien näkemyksen mukaan sote-uudistuksen onnistuminen ja kustannusten hillitseminen edellyttää hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vahvistamista kunnissa. Vastaajat kuitenkin pelkäävät sen näivettyvän, koska kuntiin ei jää riittävästi työntekijöitä tähän työhön.

Helsinki-Uuttamaata pidettiin myös liian suurena sote-alueena.

Sosiaalibarometrin vastauksissa näkyy se, että eri puolilla maata on erilaiset edellytykset tarjota palveluita. Lähipalveluiden puolesta pelätään.

Epäilyksiä on myös siitä, kaventaako uudistus sosioekonomisia terveyseroja.

Kyselyn ajankohtana sosiaali- ja terveysjohtajat eivät pitäneet asiakkaiden valinnanvapauden lisäämistä ratkaisevana tekijänä uudistuksen onnistumisen kannalta.

Vastaajien mukaan valinnanvapaus voi parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta etenkin tiheään asutuilla alueilla. Huolta aiheutti se, miten valinnanvapaus vaikuttaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä perustason ja erityistason palveluiden integraatioon.

Samaan aikaan nähdään, että eri asiakasryhmien kyky valita palveluita vaihtelee. Valinta on vaikeinta esimerkiksi muistisairaille ja kehitysvammaisille, joiden omaiset eivät aktiivisesti seuraa palvelujen saamista. Erityistä huolta sosiaali- ja terveysjohtajat kantoivat siitä, pystytäänkö pitkäaikaissairaille ja monipalveluasiakkaille varmistamaan ehjät, toimivat hoitoketjut.

SOSTEn Sosiaalibarometri-kyselytutkimukseen vastasi 109 kuntien ja yhteistoiminta-alueiden sosiaali- terveysjohtajaa. Vastaajat edustavat 53 prosenttia kunnista.

Sote-johtajien arvioita sote-uudistuksen uhkista

Sosiaali- ja terveysjohtajilta kysyttiin, mitä uhkia he näkevät sote-uudistuksessa. Tässä muutamia avovastauksia:

”Sosiaalihuollon palveluiden ammattitaitoinen arviointi jäänee lääketieteen alaisuuteen. Perusteettomat palvelutilaukset kasvavat, kustannukset kasvavat.”

”Työmäärä uudistuksessa on todella suuri ja sillä saatavat hyödyt minimaalisia. Uudistus on aivan liian suuri ja monimutkainen hallintohimmeli. Olisi pitänyt keskittyä vain hoidon sisältöön.”

”Lähipalvelujen katoaminen maakuntakeskukseen. Todellinen sote-integraatio jää toteutumatta. Sosiaalityön palvelut jäävät vähemmälle. Byrokratia lisääntyy. Kustannukset nousevat.”

”Jos Uudenmaan maakuntaa ei jaeta pienempiin sote-alueyksiköihin, se vääristää tilannetta suhteessa muuhun Suomeen.”