Joka viides suomalainen aikuinen kärsii pitkäaikaisista uniongelmista. Unihäiriöt vaikuttavat työ- ja toimintakykyyn ja johtavat pitkittyessään helposti uupumukseen.

Uni on ihmisen hyvinvoinnin peruspilareita ja tärkeää palautumisen kannalta. Mikäli unta ei saa riittävästi tai uni ei ole laadukasta, voi se johtaa pitemmällä aikavälillä uupumukseen.

Jos aamuisin ei herää virkeänä, väsymys rajoittaa toimintakykyä päivällä, tai herää jatkuvasti aamuyöllä, kannattaa apua hakea jo varhaisessa vaiheessa.

Terveystalon työterveyden ylilääkäri Minna Pihlajamäen mukaan unettomuuden aiheuttamat vaikutukset huonontavat elämänlaatua ja aiheuttavat myös tuntuvia kustannuksia yhteiskunnalle.

– Unettomuus aiheuttaa poissaoloja, vähentää työn tuottavuutta ja lisää työtapaturmien riskiä. Sairauspoissaolopäivien määrällä laskettaessa unettomuus aiheuttaa arviolta noin 15,6 miljoonan euron kustannukset vuositasolla, Pihlajamäki kertoo.

Terveystalon johtavan työterveyspsykologi Annamari Heikkilän mukaan unettomuus ja uupumus esiintyvät yleensä yhtä aikaa.

– Unettomuus on tyypillinen stressioire. Mieli käy ylikierroksilla, jolloin ei pysty kunnolla rauhoittumaan ja uni jää liian kevyeksi. Yleisin unihäiriö on liian aikainen aamuyöllä herääminen, jonka jälkeen unensaanti on vaikeaa.

– Tekemättömät asiat ja huoli seuraavan päivän jaksamisesta valvottavat monia, jolloin unen määrä jää liian pieneksi, Heikkilä sanoo.

Riittävän unen saanti on tärkeää, sillä unen terveysvaikutukset ovat merkittävät.

Unen puute on yhteydessä useisiin sairauksiin. Riski sairastua sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa, vastustuskyky alenee ja stressimekanismit aktivoituvat. Lisäksi univajeella on aineenvaihduntaan liittyviä vaikutuksia, jolloin ruokahalu muuttuu ja riski ylipainoon sekä tyypin 2 diabetekseen lisääntyy merkittävästi.

Univaje näkyy nopeasti myös kaikessa älyllisessä toiminnassa, niin työpaikalla kuin kotonakin.

– Jatkuva väsymys tekee työnteosta entistä hankalampaa: esimerkiksi keskittyminen, priorisointi, tarkkaavaisuuden sääntely sekä ongelmanratkaisua edellyttävät tehtävät ovat vaikeampia. Myös unohtelu lisääntyy, Heikkilä kertoo.

Unettomuudella on selvä yhteys mielialaan sekä masentuneisuus- ja ahdistuneisuushäiriöihin. Heikkilän mukaan ylikuormittuneena mieliala ja yleinen fiilis laskevat nopeasti alas.

– Väsynyt ihminen kokee neljä kertaa todennäköisemmin negatiivisia tunteita. Se on merkittävä asia, sillä avoimella, positiivisella mielellä aivot toimivat paremmin, ihminen on luovempi ja pystyy joustavammin suhtautumaan erilaisiin vastoinkäymisiin, hän sanoo.

– Univaje aiheuttaa helposti negatiivisen noidankehän. Usein ihminen jättää väsyneenä tekemättä asioita, jotka normaalisti aiheuttavat mielihyvää. Tällöin hän rajoittaa sosiaalista elämää, vähentää liikuntaa, ei jaksa mennä harrastuksiin tai harrastaa seksiä. Tämä laskee mielialaa entisestään, Heikkilä jatkaa.

Unettomuuden hoidossa on olennaista selvittää, mitkä tekijät unen puutteeseen vaikuttavat. Tärkeää on tarkastella koko elämää, sillä kuormittavia tekijöitä voi löytyä sekä työstä että sen ulkopuolelta.

Heikkilän mukaan unihäiriöiden perushoito liittyy useimmiten elämäntapojen muuttamiseen.

– Unta pitäisi arvostaa enemmän ja olla valmis panostamaan uni-valverytmin ylläpitämiseen. Esimerkiksi pari tuntia ennen nukkumaanmenoa tulisi rauhoittaa älypuhelimen käytöltä ja urheilulta. Keskittymistä ja tietoista läsnäoloa vaativa tekeminen auttaa myös palautumaan työstressistä paremmin kuin sohvalla makoilu.

Jos aamuisin ei herää virkeänä, väsymys rajoittaa toimintakykyä päivällä, tai herää jatkuvasti aamuyöllä, kannattaa apua hakea jo varhaisessa vaiheessa.

Mitä aikaisemmin unihygieniaan ja -käyttäytymiseen puututaan, sitä helpompaa muutos on tehdä.

– Ihmiset odottavat usein liian kauan ennen avun hakemista. Moni tottuu olemaan väsähtänyt ja allapäin eikä enää muista, millaista olo pirteänä olikaan. Kerran vuodessa olisi hyvä tarkastaa oma unirytmi, miettiä ruokavaliota ja palauttavia, iloa tuottavia asioita elämään, Heikkilä sanoo.