Jättimäinen peruskorjaus valmistuu itsenäisyyden 100-vuotisjuhliin.

Suomen tasavalta oli vasta seitsenvuotias lapsi, kun maahan haluttiin uusi, oma talo eduskunnalle. Piirustuskilpailu järjestettiin 1924. Meni vielä toiset seitsemän vuotta ja Suomi oli jo nuori teini kun J. S. Sirénin luomus ja poikkeuksellinen kokonaistaideteos valmistui Arkadianmäelle Etu-Töölöön, pääkaupungin ytimeen.

Kun uutta Eduskuntataloa maaliskuussa 1931 vihittiin, oli nuori tasavalta vielä ruhjeilla. Venäjän sortokausi ei ollut unohtunut, ja kansalaissodan haavat olivat arpeutumatta.

Mutta Suomi sai arkkitehtonisesti, muotoilullisesti ja sisustuksellisesti loppuunhiotun helmen. Sirén oli kutsunut mukaansa suuren joukon aikansa johtavia suunnittelijoita, tekstiilitaiteilijoita, käsityöläisiä ja kuvataiteilijoita varmistamaan, että talosta tulisi Suomen näyttävin rakennus.

Eduskuntatalo on nähnyt paljon. Vaikka talo oli valmistuessaan aikakautensa modernein, alkoi puutteita ilmaantua. Ensin loppuivat tilat. Rakennettiin maan alle ja laajennettiin naapurustoon. Viimeksi valmistui suuri lisärakennus Pikkuparlamentti (Pekka Helin, 2004) jossa on iso auditorio, upea ravintolatila sekä mittava määrä kansanedustajien työhuoneita.

Enää ei pääovesta kävellä sisälle, vaan turvatarkastuksetkin siirretään muualle. Pääaula palautuu alkuperäiseen asuunsa.

Materiaalien kirjo eduskuntatalossa on melkoinen. Yksi eksoottisimmista on istuntosalin laipioon eli sisäkattoon käytetty sokeriruoko-laatta. Ihmeen kautta Australiasta löytyi sopiva määrä päällystettä. Nyt  rakennustelineet täyttävät tilan lattiasta kattoon ja tekevät istuntosalista tunnistamattoman kiipeilyviidakon.

Peruskorjauksen on tehnyt entistä haastavammaksi se, että osaa kalusteista – kuten istuntosalin jakarandaviilutettuja pöytiä – ei ole voinut kuljettaa entisöitäväksi, vaan niiden hiominen ja uudelleenkäsittely noin sadalla lakkakerroksella on pitänyt tehdä paikan päällä. Telttarakennuksen suojissa tarkkaakin tarkempaa työtään tekee nuori hämeenlinnalainen mestarientisöijä Mikael Holma.

– Ei näistä nimikirjaimia ole löytynyt, mutta purukumia kylläkin. Takapulpeteissa tuntuu olevan enemmän korjattavaa kuin edessä. Ehkä raggarit istuvat takana, Holma hymyilee.

Peruskorjaus on tehty katseilta suojassa. Vain harvat ja valitut 300 rakennustyömiehen lisäksi ovat päässeet todistamaan, mitä aidattujen ja ympäri vuorokauden valvottujen tilojen sisällä tapahtuu.

Pieni toimittajajoukko – mukana KD-Lehti – pääsi rakennustyömaalle alkukesästä, kun peruskorjaus oli puolivälissä.

–     Britannia valmistautuu oman Westminsterin parlamenttitalon peruskorjaukseen. Erityisesti lontoolaisvieraat ovat hämmästelleet ja ihastelleet sitä, kuinka hyvin olemme suojanneet talon herkkiä rakenteita ja sisustuksia remontin aiheuttamilta vaaroilta, kertoo eduskunnan apulaistiedotuspäällikkö Rainer Hindsberg.

– Olemme varoneet materiaalisia vahinkoja, mutta remontoidussa talossa myös turvallisuusuhkiin varaudutaan entistä huolellisimmin, sanoo rakennuttajapäällikkö Hannu Peltonen.

– Enää ei pääovesta kävellä sisälle, vaan turvatarkastuksetkin siirretään muualle. Pääaula palautuu alkuperäiseen asuunsa.

– Myös esteettömyyttä lisätään, kuten henkilöturvallisuuttakin. Jätehuolto järjestetään kellariin. Työturvallisuus lisääntyy, Peltonen lupaa.

Eduskuntatalon peruskorjausta on nimitetty Suomen suurimmaksi restaurointityöksi ja jättimäiseksi putkirempaksi.

Eduskuntatalon rakenteet olivat odotettuakin huonokuntoisemmat. Vuotavan katon korjaaminen vei luultua kauemmin. Korjaustyö oli tehtävä sääsuojien alla. Nyt kattoa kiertää kelkka, josta laskettava kori palvelee myöhemmin ikkunanpesijöitä ja korjausrakentajia. Uudistuksen myötä ei monimutkaisia nosturirakenteita enää tarvita.

Kansanedustajat ovat työskennelleet väistötiloissa Sibelius-Akatemian talossa ja eduskunnan muissa kiinteistöissä tämän parlamenttikauden ajan, keväästä 2015 lähtien. Istuntosali on pienempi, kodikkaampi mutta myös kovasti ahtaampi ja vaatimattomampi Sibelius-Akatemian entinen juhlasali.

Eduskuntatalo tekee vaikutuksen kävijään vielä 85 vuotta valmistumisensa jälkeenkin. On kenties hyvä, ettei kansa pääse näkemään alennustilaa, jossa peruskorjattava talo on ilman jylhiä ja mahtipontisia portaitaan.

Vuosien ajan sadevesi ja saasteet pääsivät pääportaikon läpi. Nyt graniittiaskelmat on siirretty numeroituina itäiselle Uudellemaalle Myrskylään, jossa ne kaikki eli yli kolmetuhatta metriä portaikkoa, työstetään uudenveroisiksi ja siirretään uudelleen rakennetun betoniportaikon päällysteeksi.

Kun Suomi täyttää sata, avautuu kansallisaarre täydellisesti remontoituna sekä työntekijöittensä että vierailijajoukkojen käyttöön. Jälleen uudet sukupolvet pääsevät vaikuttumaan sen arvokkuudesta ja kauneudesta.

 

Jättimäinen korjausrakennusurakka

• peruskorjauksen budjetti 272,5 miljoonaa euroa, josta 125 me päätalon remonttiin

• peruskorjaus kestänyt 10 vuotta, korjattavana 70 000 bruttoneliötä

• työllistää tällä hetkellä 300 rakentajaa

• graniittiportaikko – 3,1 kilometriä graniittiaskelmaa – korjataan vettäpitäväksi ja rakennetaan uudelleen

• korjattavina: salaojat, julkisivut, ikkunat, ovet, pääportaat, vesikatto ja vedeneristeet, välipohjat, sisäpinnat sekä kalusteet ja valaisimet

• talotekniikassa korjataan tai rakennetaan lisää: lämmitys, jäähdytys, ilmanvaihto, sähköjärjestelmä, rakennusautomaatiojärjestelmä, turvajärjestelmä, antenniverkko, yleiskaapelointijärjestelmä

• avautuu syysistuntokaudelle 2017