Suuri valiokunta järjesti syksyn neljännen julkisen kuulemisen EU:n tulevaisuudesta. Tällä kertaa haluttiin pureutua siihen, mikä on EU:n paikka maailmassa tulevaisuudessa. Esimerkiksi geopolitiikassa on tapahtumassa suuria muutoksia.

Julkisen kuulemisen teema oli tällä kertaa EU:n paikka maailmassa 2017 ja sen jälkeen. Asiantuntijoina keskustelun alustivat ministeri Jaakko Iloniemi, YTT Risto Volanen ja hallituksen puheenjohtaja Esko Aho.

Suuri valiokunta pyrkii kuulemisilla perehtymään EU:n kehityksen yleiseen ja suureen kuvaan Bratislavan prosessin ollessa alkuvaiheessaan, ennen kuin konkreettiset ehdotukset unionin kehityssuunnaksi ovat ajankohtaisia.

Demokratia pohjoismaisten normien mukaan ei välttämättä toteudu kaikissa EU-maissa, eivätkä kaikki EU-maat nykyisin täyttäisi jäsenyyden ehtoja.

Pääministerinä Suomen EU-jäsenyyden alussa toiminut Esko Aho keskittyi puheenvuorossaan teknologiaan ja digitaaliseen toimintaympäristöön EU:n haasteena. Teknologian parempi hyödyntäminen on Ahon mukaan EU:n suuri mahdollisuus pysäyttää pitkään jatkunut tuottavuuden heikko kehitys.

– Dynaamisella Euroopalla olisi myös välineitä ratkaista turvallisuuteen, ympäristöön ja sosiaalisiin kysymyksiin liittyviä ongelmia, Aho totesi.

Ahon mukaan Euroopan vahvuuksia kilpailussa ovat esimerkiksi hyvä koulutustaso, toimivat yhteiskunnat ja riittävä yhteiskunnallinen luottamus.

Euroopan heikkouksina Aho pitää digitaalisten sisämarkkinoiden hidasta kehitystä sekä kyvyttömyyttä nähdä uusia haasteita ja siirtyä uusiin konsepteihin.

Ministeri Jaakko Iloniemi arvioi alustuksessaan EU:n toimintaympäristöön vaikuttavia ajankohtaisia muutoksia, erityisesti nationalistisen populismin nousun näkökulmasta.

– Liikkeet voivat olla oikeistolaisia tai vasemmistolaisia, mutta erot 1930-lukuun ovat kuitenkin olennaisia, Iloniemi totesi.

Esimerkiksi demokratian vastustaminen tai aseellisen väkivallan kannattaminen ovat nykyisissä populistissa liikkeissä harvinaisia.

Suuren valiokunnan keskustelussa nousi esiin huoli demokratian kehityksestä maailmassa, monet EU-maat mukaan lukien.

Iloniemi totesi, ettei demokratia pohjoismaisten normien mukaan välttämättä toteudu kaikissa maissa, eivätkä kaikki EU-maat nykyisin täyttäisi jäsenyyden ehtoja.

Vaihtoehtoja demokratialle ei Iloniemen mukaan kuitenkaan esitetä niissäkään maissa, joissa autoritääriset johtajat venyttävät demokratian rajoja.

YTT Risto Volanen painotti alustuksessaan toimintaympäristön muutoksia geopolitiikan näkökulmasta. Volasen mukaan globaalit voimasuhteet ovat muuttumassa nopeasti ja länsimaiden 500 vuotta jatkunut hegemonia on päättymässä. Samalla käynnissä on globaali resurssien uusjako.

Analysoidessaan Venäjän toimintaa, Volanen totesi Venäjän noudattaneen kylmän sodan jälkeen samaa strategiaa kuin kaikissa kriiseissä viimeisen 300 vuoden aikana.

– Se vetäytyy, rakentaa liittouman ja palaa vahvaan globaaliin asemaan, Volanen arvioi.

Valiokunnan keskustelussa pohdittiin myös Suomen asemoitumista suhteessa Venäjään.

Volanen totesi tilanteen Pohjois-Euroopassa olevan historiallisesti katsoen parempi kuin koskaan ja katsovansa, että Suomen pitäisi ennen kaikkea pyrkiä tilanteen vakauttamiseen.