Rope Kojonen on 34-vuotias teologian tohtori ja tutkija Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. Väitöskirjassaan hän arvioi teologisten ja filosofisten argumenttien pohjalta älykkään suunnittelun liikkeen, ID-liikkeen, ajatusmaailmaa.

Väitöskirjan pohjalta tehty kirja ilmestyi vuoden 2016 lopulla arvostetussa Routledge-kustantamon tieteen ja uskon suhteeseen keskittyvässä kirjasarjassa.

– Eri evoluutionäkemykset on kiistanalainen aihe. Minua varoitettiin, että jos puolueettomasti puolustaa ja kritisoi osapuolten näkemyksiä, kukaan ei ole tyytyväinen vaan kaikki ovat harmissaan, naurahtaa Rope Kojonen.

Jakolinjat ovat ”aika jyrkkiä”, sillä evoluutioteoriaan suhtautuminen jakaa kristittyjä.

– ”Usko ja tiede”-keskustelu tuntuu herätyskristillisissä ja sekulaareissa piireissä pelkistyvän ky- symykseen luomisen ja evoluution suhteesta.

Rope Kojonen on luterilainen, jolla on kokemusta myös vapaista suunnista.

– Koetan ottaa mikä on hyvää eri suuntauksissa ja keskityn siihen, mikä on kristinuskon ydintä, hän kuvaa uskon näkemystään.
Teologiaa nuori mies alkoi opiskella, koska oli kiinnostunut maailmankatsomuksellisista kysymyk- sistä.

– Taustalla oli oma usko ja kiinnostus selvittää uskon maailmankatsomuksellista perustaa, päästä filosofian ja teologian aarreaitoille. Teologian opiskelu avasikin historian aarteiston. Älyllinen puoli on ollut minulle tärkeää.

2009-2010 vaiheilla hän oli mukana pienessä ryhmässä, joka ideoi uskon ja tieteen välisen keskustelun syventämistä.

– Meitä oli alussa Aku Visala, Miikka Niiranen, Olli-Pekka Vainio ja minä. Olimme osallistuneet kansainväliseen akateemiseen tutkimukseen uskon ja tieteen suhteesta.

Ryhmä oli huomannut, että monelta suunnalta ajettiin ristiriitaa teologian ja tieteen välille ja että sellaista laajasti koettiin olevankin. Tiedebarometrissä oli osio, jossa kysyttiin miten uskonto ja tieteellinen maailmankuva suhtautuvat yhteen: 47% näki niiden suhteessa ristiriitaa, 30% ei.

– Meidän mielestämme Suomessa oli syyllistytty virhepäätelmiin ja esitetty historiaa virheellisesti. Halusimme tuoda tänne kansainvälisiä tutkimustuloksia ja syventää uskon ja tieteen välistä keskustelua.

John Templeton -säätiö Yhdysvalloissa on keskittynyt rahoittamaan tämän aihealueen tutkimusta. Sieltä saatiin 100 000 euron kolmevuotinen projektirahoitus. Tuolla avustuksella on perustettu areiopagi.fi –nettilehti, käännetty neljä kirjaa ja järjestetty kolme seminaaria. Jonkin verran avustusta on saatu myös Kirkon Mediasäätiöltä.

– Tässä on oltu mukana talkoohengellä.

Areiopagin kirjasarjassa ja seminaareissa on ollut tietty kokonaissuunnitelma

Areiopagin kirjasarjassa ja seminaareissa on ollut tietty kokonaissuunnitelma:
Ensimmäinen kirja, Ronald L Numbersin toimittama ”Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta”, purkaa yleistä myyttiä historiallisesta konfliktista uskon ja tieteen välillä.

– Myös ateistiset ja agnostiset historiantutkijat, kuten USA:n tieteenhistorioitsijoiden järjestön entinen puheenjohtaja Ronald Numbers, ovat sitä mieltä, että vastakkainasettelu on ollut virheellinen. Se oli kuitenkin tietoisesti rakennettu. 1800-1900-luvuilla oli piirejä, jotka halusivat saada kirkon pois tieltä.

Kojosen mielestä olisi hyvä tutkia miten yhteiskuntatieteilijät ja poliitikot ovat asiaan vaikuttaneet, mutta varoittaa:

– Kun lähtee tutkimaan tällaista laajaa kokonaisuutta, se on aina monimutkainen vyyhti.

Toinen kirja, Alister McGrathin ”Tieteen ja uskonnon dialogi”, rakentaa yleistä teoreettista perustaa keskustelulle uskon ja tieteen suhteesta.

– Sitä on myyty melko paljon ja se valittiin jopa teologisen tiedekunnan pääsykoekirjaksi. McGrath painotti, ettei ole kyse siitä, että tieteellä voitaisiin todistaa Jumalan olemassaolo, vaan että tiede ei ole tulkittavissa vain ateistisella tavalla.

Kirjasta järjestetyssä seminaarissa McGrath pohti miksi ihminen uskoo Jumalan toimivan tai ei usko.

– On tapahtunut murros älyllisessä ilmapiirissä, niin ettei ole helppoa uskoa toiseen todellisuuteen, Jumalan toimintaan. Ilmapiirin muutos ei ole tapahtunut älyllisten argumenttien kautta, sillä esitettyihin argumentteihin on ollut hyviä vastauksia.

Kolmas kirja, Mikael Stenmarkin ”Tiedeusko ja todellisuuden rajat”, kritisoi suurinta estettä keskustelun tiellä, tiedeuskoa.

– Professori Stenmark kritisoi kirjassaan yleistä näkemystä, että mikäli jotain ei voi tutkia tieteen menetelmillä, se ei ole relevantti kysymys. Voi kuitenkin olla todistusaineistoa, kuten luonnon yleinen järjestyneisyys ja ihmisten kokemus, jotka osoittavat tieteen ulkopuolisen todellisuuden olemassaolon.

Keväällä julkaistava seuraava kirja on C Stephen Evansilta. Evans hahmottelee sitä, miten voitaisiin rakentaa maailman teologinen tulkinta uskottavasti.

– Evansin mukaan tieto Jumalasta on periaatteessa kaikkien ihmisten saatavilla Jumalan maailmaan jättämien merkkien perusteella, mutta toisaalta Jumala jättää kuitenkin vapauden olla uskomatta. Kirja kuvaa miten Jumala voi olla samalla sekä tunnettu että salattu.

Areiopagin julkaiseman kirjasarjan kritiikki tiedeuskoa kohtaan pohjautuu ajatteluun, että koko todellisuus ei mahdu tieteen menetelmien rajoihin.

Tieteellä on siis rajansa. Se on filosofinen väite, jonka monet ateistitkin tunnustavat.

Tieteellä on siis rajansa. Se on filosofinen väite, jonka monet ateistitkin tunnustavat.

– Se ei vielä osoita Jumalan olemassaoloa, mutta tekee tilaa avoimelle maailmankatsomukselliselle keskustelulle.

Rope Kojonen perää avointa keskustelua murtamaan kulttuuriimme pesiytynyttä pohjavirettä, jonka mukaan usko ja tiede olisivat vastakkaisia.

– On pyritty luomaan yleinen mielikuva siitä, mitä kaikkea itsenäisesti ajattelevan älyllisen ihmisen pitää uskoa, että voisi olla hyväksyttävä ihminen. Luotujen mielikuvien perusteella saatetaan halveksia toisella tapaa ajattelevaa ihmistä, vaikka tämä olisi perehtynyt asioihin kuinka paljon.

Kojonen iloitsee siitä, että ihmisiä eri kirkkokunnista, monesta tiedekunnasta ja maailmankatsomuksesta on löytänyt Areiopagin toimintaan mukaan.

– Olemme olleet akateemisesti uskottavia. Luonnontieteiden ja filosofian professorit ovat voineet tulla puhumaan seminaareihimme, ja niihin on osallistunut monen eri alan opiskelijoita.

Rope Kojosen ja Miikka Niirasen pää- toimittamalla Areiopagi.fi-verkkolehdellä on noin 15 000 sivunäyttöä kuukaudessa. Artikkelit leviävät myös Facebookissa ja sivusto on päässyt esiin jopa sekulaarissa lehdistössä.

– Olemme pyrkineet siihen, että kirjoittajat ovat tehneet aiheestaan jo vertaisarvioidun tieteellisen artikkelin ennen kuin heitä pyydetään kirjoittamaan sivustolle.

Vakinaisia kirjoittajia sivustolla on yhdeksän.

– On ollut hyvä, että mukana on ollut myös ateistisia kirjoittajia. Kommenttikentissä on voinut olla rajuakin keskustelua, mutta yleensä se on pysynyt asiallisena. Vain joitain asiattomia on ollut tarpeen poistaa.

Uusi kirjoitus alan asiantuntijoilta ilmestyy joka tiistai. Mukana kirjoittajina on myös kirkon arvovaltaista väkeä, kuten Kuopion piispa Jari Jolkkonen, Espoon piispa Tapio Luoma tai piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen.
– Kirkolta jäävät eniten tavoittamatta 20-30-vuotiaat nuoret, joita taas on suhteellisesti eniten meidän lukijoissa.

Lukion ja yliopiston opettajatkin ovat jonkin verran käyttäneet nettilehden aineistoa.

Kojonen ei kuitenkaan suostu kuvaamaan sivustoa apologeettiseksi, uskoa järjellisesti puolustavaksi.

Haluamme pitää kiinni tieteellisestä tasosta ja keskustelun avoimuudesta.

– Siinä olisi käännyttämisen sivumaku. Haluamme pitää kiinni tieteellisestä tasosta ja keskustelun avoimuudesta.

Perusnäkemys toki on, että usko ja järki tukevat toisiaan ja on olemassa järjelle avointa yleistä ilmoitusta.

– Näkemyksemme uskon ja tieteen välisestä suhteesta ei ole täysharmonia. Voi olla myös konflikteja, jotka saavat ajattelemaan asioita tarkemmin.

– Haluaisin pitää kiinni uskon mysteeriluonteesta, vaikka järki voi toki kasvaa siihen, että ihminen koko mieleltään rakastaa Jumalaa.

Usko on Jumalan lahja, vaikka Jumala voi käyttää yleistä ilmoitusta tavoittaakseen ihmisiä. Jumala on samaan aikaan sekä ymmärrettävä että enemmän.

– Ihmisen täytyy jollakin tavalla tavalla hahmottaa, mitä tarkoittaa Jumalalla, vaikka samaan aikaan hän tietää, ettei ymmärrä kaikkea Jumalan koko todellisuudesta.

Kevään seminaarin jälkeen areiopagi-nettilehti jatkaa kertyneillä säästöillä ja etsii esimerkiksi kulttuurilehtitukea. Sivusto on ilmainen, mutta usein käyvä vierailija kohtaa kysymyksen haluaako hän tukea sivustoa taloudellisesti tai liittyä kannatusjäseneksi 20 euroa/v.

– Jatkamme myös kukin tutkimusta aiheeseen liittyvistä kysymyksistä. Esimerkiksi itse tutkin uusia evoluutioon liittyviä näkemyksiä. Kun evoluutiokäsitystä laajennetaan, miten voisi luonnon samanaikaisesti nähdä Jumalan tarkoittamana kokonaisuutena?